LO­VII­SA Lo­vii­sas­sa käyn­nis­tyy suun­ni­tel­lus­ti en­si vuo­den lo­pus­sa puh­taan ve­dyn­tuo­tan­non pi­lot­ti­han­ke. Ve­dyn mark­ki­na­mah­dol­li­suu­det ovat tu­le­vai­suu­des­sa en­tis­tä mo­ni­puo­li­sem­mat.

For­tu­min Lo­vii­san voi­ma­lai­tos on Suo­men en­sim­mäi­nen ydin­voi­ma­lai­tos. Siel­lä tuo­te­taan noin kym­me­nen pro­sent­tia koko Suo­men säh­kös­tä. Nyt voi­ma­lai­tok­sen lä­hei­syy­teen ra­ken­ne­taan ve­dyn­tuo­tan­non pi­lot­ti­lai­tos­ta, jon­ka tes­ti­tuo­tan­to­jak­son on tar­koi­tus sel­vit­tää ve­dyn mark­ki­na­mah­dol­li­suuk­sia. 

Vih­re­än siir­ty­män edis­tä­mi­sek­si ener­gi­an­tuo­tan­nos­sa tar­vi­taan kes­tä­viä ja en­nus­tet­ta­via rat­kai­su­ja. For­tu­mil­la pi­lot­ti­han­ket­ta joh­ta­va Eve­lii­na Lai­ti­sen mu­kaan kes­tä­vyys ja en­nus­tet­ta­vuus muo­dos­tu­vat va­kaan ja vaih­te­le­van säh­kön­tuo­tan­non toi­mi­vas­ta yh­dis­tä­mi­ses­tä. For­tu­mil­la va­kaa ener­gi­an­tuo­tan­to ta­pah­tuu muun mu­as­sa ydin­voi­ma­lai­tok­sel­la ja vaih­te­le­va esi­mer­kik­si tuu­li­voi­ma­lois­sa.  

Jot­ta pys­tyi­sim­me en­tis­tä pa­rem­min kat­ta­maan sel­lai­sia het­kiä, jol­loin esi­mer­kik­si vaih­te­le­vas­sa tuo­tan­nos­sa on tau­ko­ja, tar­vit­sem­me jous­ta­vuut­ta eli ener­gi­an va­ras­toi­mis­ta, Lai­ti­nen se­lit­tää. 

– Vety on yk­si mah­dol­li­suus tu­le­vai­suu­des­sa tä­hän jous­ta­vaan pa­let­tiin. 

Eveliina Laitinen kertoo, että kaksi erilaista elektrolyyseriä mahdollistavat kokonaisvaltaisen tarkastelun.

Iina-Kaisa Viheriävaara

Puh­taal­le ve­dyl­le on usei­ta käyt­tö­koh­tei­ta. Lai­ti­nen ker­too, et­tä ny­ky­päi­vä­nä te­ol­li­suu­des­sa ve­dyl­le on niin jo ole­mas­sa­o­le­via mark­ki­noi­ta kuin vas­ta ke­hit­teil­lä ole­via mark­ki­noi­ta. Vety tar­jo­aa myös tätä ener­gi­an­tuo­tan­toon pi­tem­pään kai­vat­tua jous­toa. 

– Hii­li­di­ok­si­di­va­paal­la ener­gi­an­tuo­tan­nol­la ja ve­del­lä saam­me ve­tyä, jota voi­daan pait­si käyt­tää sel­lai­se­naan te­ol­li­suu­den ma­te­ri­aa­li­na ja polt­to­ai­nee­na, myös jat­ko­ja­los­taa, Lai­ti­nen se­lit­tää. 

Ve­tyä voi­daan sit­ten hyö­dyn­tää esi­mer­kik­si ke­mi­an­te­ol­li­suu­des­sa eri­lais­ten ke­mi­kaa­lien läh­tö­äai­nee­na ja esi­mer­kik­si polt­to­ai­nee­na. 

– Meil­lä on Suo­mes­sa pal­jon bi­o­gee­nis­tä tai bi­o­poh­jais­ta hii­li­di­ok­si­dia, jota voi­daan ve­dyn kans­sa yh­dis­tää puh­taak­si me­ta­no­lik­si tai me­taa­nik­si. Näin pääs­tään ir­ti fos­sii­li­ses­ta riip­pu­vuu­des­ta, Lai­ti­nen se­lit­tää. 

Bi­o­polt­to­ai­nei­siin siir­ty­mi­nen on käyn­nis­ty­nyt, mut­ta help­poa ja no­pe­aa se ei ole. Yh­dek­si esi­mer­kik­si Lai­ti­nen nos­taa len­to­te­ol­li­suu­den, jon­ka run­saan mää­rän vuok­si ei vain yk­sin­ker­tai­ses­ti oli­si kes­tä­vää tuot­taa bi­o­polt­to­ai­nei­ta ny­kyi­sil­lä me­ne­tel­mil­lä. Puh­das vety as­tui­si täs­sä­kin asi­as­sa pe­las­ta­jak­si. 

– Sil­loin voi­daan ot­taa tal­teen hii­li­di­ok­si­dia näis­tä bi­op­ro­ses­seis­ta ja yh­dis­tää sitä puh­taa­seen ve­tyyn, jol­loin saa­daan uu­siu­tu­via len­to­polt­to­ai­nei­ta, Lai­ti­nen avaa. 

Mia Willberg on toiminut yhteistyöasioissa muun muassa Loviisan kaupungin suuntaan.

Iina-Kaisa Viheriävaara

For­tu­mil­la tut­ki­taan täl­lä het­kel­lä ve­dyn eri­lai­sia ja mo­ni­puo­li­sia mark­ki­na­mah­dol­li­suuk­sia. Ato­mi­tien pi­lot­ti­hank­keen on mää­rä käyn­nis­tyä vuo­den 2025 lo­pus­sa, ja pi­lot­ti­tuo­tan­to­jak­son pi­tuus on kak­si vuot­ta. Pi­lot­ti­hank­keen tar­koi­tus on var­mis­taa tuo­tan­top­ro­ses­sien tur­val­li­suus, ky­syn­tä ja kan­nat­ta­vuus en­nen suu­rem­pien in­ves­toin­tien te­ke­mis­tä. 

Puh­taan ve­dyn tuo­tan­nos­sa on omat ym­pä­ris­tö­vai­ku­tuk­sen­sa. Vaik­ka verk­ko­säh­kö on­kin Suo­mes­sa maa­il­man puh­taim­pien jou­kos­sa, ei ener­gia-alal­la voi­da tois­tai­sek­si vält­tyä hii­li­di­ok­si­di­pääs­töis­tä. Niin säh­kön- kuin ve­dyn­tuo­tan­nos­sa­kin syn­tyy run­saas­ti huk­ka­läm­pöä.

– Noin kol­ma­so­sa ve­dyn­tuo­tan­non te­hos­ta on huk­ka­läm­pöä, jota hyö­dyn­näm­me muun mu­as­sa kau­ko­läm­pö­verk­koon, Lai­ti­nen se­lit­tää. 

Viestintäjohtaja Jami Arvolan mukaan pyrkimys hiilineutraliuuteen on kova.

Iina-Kaisa Viheriävaara

– For­tum te­kee yh­teis­työ­tä muun mu­as­sa Mic­ro­sof­tin kans­sa, jol­loin huk­ka­läm­pö oh­ja­taan Es­poo­seen kau­ko­läm­mök­si, ydin­voi­ma­lan vies­tin­tä­joh­ta­ja Jami Ar­vo­la avaa.

Hii­li­neut­raa­liu­us­ta­voit­tei­siin täh­tää­mi­ses­sä ote­taan huo­mi­oon sekä de­kar­bo­ni­saa­tio et­tä de­fos­si­li­saa­ti­o­ta­voit­teet. Use­as­sa te­ol­li­ses­sa pro­ses­sis­sa on tois­tai­sek­si mah­do­ton­ta ol­la täy­sin hii­li­di­ok­si­di­pääs­tö­tön, mut­ta va­pau­tu­vat pääs­töt voi uu­si­o­käyt­tää muus­sa tuo­tan­nos­sa.

– Hii­li­di­ok­sis­ta ei si­nän­sä pääs­tä eroon, mut­ta se kier­tää. Ei esi­mer­kik­si ote­ta hiil­tä. On sel­lai­sia pro­ses­se­ja, jois­sa polt­ta­mi­ses­ta ei pääs­tä eroon, esi­mer­kik­si jät­teen­pol­tos­sa. Sitä hii­li­di­ok­si­dia kui­ten­kin syn­tyy, ja se voi­daan uu­si­o­käyt­tää, jol­loin pää­sem­me täl­lai­seen syk­li­sen ta­lou­den muot­tiin, Lai­ti­nen se­lit­tää.

Miriikka Laakkonen vastaa hankkeen viestinnästä.

Iina-Kaisa Viheriävaara

Ato­mi­tien lä­hei­syy­teen ra­ken­tuu kak­si kont­ti­mais­ta elekt­ro­lyy­se­riä, jois­ta toi­nen kul­je­te­taan Vi­ros­ta ja toi­nen Nor­jas­ta. Kak­si eri­lais­ta lai­tet­ta mah­dol­lis­ta­vat ko­ko­nais­val­tai­sen tuo­tan­top­ro­ses­sin tar­kas­te­lun sekä tur­val­li­suu­den et­tä kan­nat­ta­vuu­den kan­nal­ta. Al­ka­li ja PEM tek­no­lo­gi­oil­la toi­mi­via elekt­ro­lyy­se­rei­tä ver­tail­laan koko pa­rin vuo­den tes­ti­tuo­tan­non ai­ka­na. Suo­mes­ta ei tois­tai­sek­si löy­dy osaa­mis­ta elekt­ro­lyy­se­rei­den val­mis­ta­mi­seen, mut­ta For­tu­min tii­vis poh­jois­mai­nen yh­teis­työ mah­dol­lis­taa vaih­to­eh­dot mah­dol­li­sim­man lä­hel­tä.

Suunnitelmien mukaan vetylaitos valmistuu vuoden 2025 loppuun mennessä.

Iina-Kaisa Viheriävaara

Vih­re­än siir­ty­män kan­nal­ta tär­keä han­ke on tär­keä myös pai­kal­li­suus­nä­kö­kul­mas­ta. Hank­keen ra­ken­ta­mi­nen on jo tuo­nut ih­mi­siä muu­al­ta Lo­vii­saan, ja ener­gi­a­te­ol­li­suu­den pai­kal­li­nen ke­hit­tä­mi­nen tuo nä­ky­vyyt­tä ja edel­lä­kä­vi­jyyt­tä itäi­sel­le Uu­del­le­maal­le. 

– On ol­lut hie­noa työs­ken­nel­lä tä­män hank­keen pa­ris­sa. Tun­tuu ins­pi­roi­val­ta luo­da uut­ta ja tu­le­vai­suut­ta, Lai­ti­nen hy­myi­lee.

– Pai­kal­li­suus­nä­kö­kul­mas­ta Lo­vii­sas­sa on pit­kät pe­rin­teet ydin­voi­ma­lai­tok­sen kans­sa. Olem­me in­teg­roi­tu­neet hy­vin pai­kal­li­ses­ti, Ar­vo­la li­sää.