Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Kirveskosken kyläkävelyllä voidaan vielä katsella 1950-luvulla rakennettua palotornia, joka puretaan lähiaikoina. Kuvassa kävelyn reittiä suunnittelemassa Pertti Runolinna (vas.), Hannu Päivänsalo, Seija Mikkonen, Liljan-Kukka Runolinna ja Mallu Mannila.
Pertti Runolinna
PORNAINEN Kirveskosken Keisarintie ei tunnu kertovan mitään Pornaisten pienen kirkonkylän aatelisesta historiasta, mutta keisarista se kuitenkin kertoo – vaikkakin pirtukeisarista. Aleksi Nymania totuttiin aikanaan nimittämään keisariksi, sillä hän oli pitäjän kuuluisin liikemies.
Keisarintie ja keisarin talo nähdään Kirveskosken kyläkävelyllä 12. elokuuta. Kävelyllä tutustutaan toki muihinkin persoonallisuuksiin ja kylän mielenkiintoiseen historiaan.
Aleksi Nymanin ura koostui erilaisista liiketoimista ja päätyi lopulta vankilaan. Hän aloitti bisneksensä 1900-luvun alussa vossikkana Helsingissä, pestasi vaurastuttuaan alaisia ja perusti usean hevosen tallin. Kieltolain voimaan astuminen vuonna 1919 mahdollisti Nymanin huiman rikastumisen, laitonta spriitä myymällä. Hän asusti pääasiassa Virossa, josta salakuljetutti kiellettyä juomaa useilla moottoriveneillä suomalaisiin kotisatamiin.
Nymanista tuli valtakunnallisesti kuuluisa, kun Sörnäisten satamassa käytiin salakuljettajien ja poliisin välinen tulitaistelu. Keisarin taloudellisesti tuottoisa ura keskeytyi väliaikaisesti, kun hänet vangittiin muiden salakuljettajien kanssa. Vapaaksi päästyään laiton liiketoiminta kuitenkin jatkui.
Pirtukeisari Aleksi Nyman ja mahdollisesti virolainen vaimonsa Keisarintalon pihapiirissä.
Pornaisten kunnankirjasto, Hilkka Kanervikon kokoelma
Historioitsija Teemu Keskisarja toteaa Pornaisten historia 2:ssa, että ”Keisarikunta kukistui myös siitä syystä, että kieltolaki kumottiin kansanäänestyksellä 1932. Entinen suurliikemies jäi vapauduttuaan tyhjän päälle, kun valtio peri valtavia korvauksia.”
Keisari joutui tyytymään vaatimattomaan elämään Kirveskosken talossaan, jossa ryhtyi harjoittamaan teurastajan ammattia.
Kirveskoski on kiehtonut myös elokuvan tekijöitä
Kirveskoski on edelleen Pornaisten kunnan virkeä keskusta, vaikka paljon vanhaa onkin kadonnut. Kylän läpi virtaa Mustijoki, joka on tunnettu lukuisista koskistaan. Kosket puolestaan antoivat voimaa myllyille. Viljan jauhamisen ohella ne antoivat voimaa 1500-luvun teollisuudelle, sahoille. Sahoja puolestaan tarvittiin hyvälaatuisen laudan saamiseksi. Pornaisten historia 1:ssä Seppo Aalto kirjoittaa, että vuoden 1607 maantarkastuskirja paljastaa yllättävän tiedon: Kirveskoskella rakennettiin laivoja!
Kirves-sana kylän nimessä kertoo siitä, että ”suuren luokan käsityö loi Kirveskosken talonpoikien elämään varmuutta synkkinä aikoina”.
Kirveskosken jokinen ja mäkinen maalaiskylämaisema on kiehtonut myös elokuvan tekijöitä. Tuttuja paikkoja näkyy elokuvassa Kun Hunttalan Matti Suomen osti, jossa päärooleissa hauskuttavat Pekka Laiho ja Heikki Kinnunen. Kirveskosken (”Pormestarin silta”) silta puolestaan on ikuistettu Arto Paasilinnan romaaniin perustuvaan Onnelliseen mieheen.
Kyläkävelyn reitti.
Kirveskosken kyläkävely on järjestyksessä toinen, mutta nyt reitti on erilainen kuin vuonna 2012 toteutetussa kävelyssä. Kävelylle lähdetään sunnuntaina 12.8. kello 13 kirkon vieressä olevalta Menneiden sukupolvien muistomerkiltä ja museohaudoilta, mutta sitä ennen kello 11–13 on mahdollisuus tutustua kirkkoon ja kotiseutumuseoon.
Retki päättyy Kuusiston nuorisoseuratalolle kello 15.10, jossa on kahvitus ja tilaisuus tutustua seinille ripustettuihin, suurennettuihin vanhoihin valokuviin. Myös reitin varrella on nähtävillä vanhoja valokuvia nykymaisemaan sijoitettuna.
Tapahtuma on maksuton, mutta pullakahveille on vapaaehtoinen maksu. Järjestäjinä ovat Pornainen-seura, Kylä- ja asukasyhdistys POKS ja Pornaisten nuorisoseura.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot