Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
Sano se!
A-
A+
– Hämmentävää, mutta ihanaa. Minulla on ihan sanaton olo, esikoiskirjansa julkaissut porvoolaistoimittaja Inka Töyrylä sanoo taustallaan Ulla Möllersvärdin kotitalo Välikadulla. Hän ei osannut edes kuvitella, että kirja ja sen julkaisua edeltänyt juttusarja olisivat saaneen valtaisan suosion.
Marko Wahlström
PORVOO Porvoolainen toimittaja Inka Töyrylä on hämmentynyt vanhoista taloista kertovan juttusarjansa ja sen pohjalta tehdyn Porvoon talot kertovat -kirjan saamasta suosiosta. Teoksen toinen painos tulee myyntiin perjantaina.
–?Muut sanoivat, että sarja kantaisi kirjaksi jo paljon ennen kuin itse uskoin siihen. Jossain vaiheessa aloin tajuta asian, kun olin puolivahingossa tullut tallentaneeksi aika ison siivun paikallishistoriaa helppolukuiseen ja helposti lähestyttävään muotoon.
Porvoon kaduilla kulkiessa historia tulee lähelle. Töyrylän esikoiskirja "Porvoon talot kertovat" (SKS Kirjat 2021) vie lukijan kävelylle 675-vuotiaan kaupungin tunnelmallisille kaduille ja kujille.
Teos kuljettaa läpi kaupungin historian, kurkistaa kiinnostaviin hetkiin ja tutustuttaa kiehtoviin asukkaisiin. Kirjaa lukiessa ja selatessa mieleen tulee helposti kysymys "Jos seinät osaisivat puhua, mitä ne kertoisivat?"
Vanhan raatihuoneen viereisessä puutalossa nykyisen Välikadun ja Rahlinginkujan kulmassa asui 1830-luvulla Venäjän keisarin suosioon päässyt Ulla Möllersvärd.
Arkisto/Merja Forsman
Kun "satuhahmo" muuttui eläväksi
Esikoiskirjailijan mieliin on painunut erityisesti Ulla Möllersvärd, joka hurmasi keisari Aleksanteri I:n Porvoon valtiopäivien tanssiaisissa vuonna 1809.
–?Ulla Möllersvärd on ollut minulle aina kuin satuhahmo, josta on luettu paljon tarinoita ja hänen viuhkaansa on tutustuttu museokierroksella jo alakoulussa, Töyrylä sanoo.
Toimittaja–kirjailija seisoo Ulla Möllersvärdin talon edessä Välikadulla ja tapittaa sen ikkunoita.
–?Kun tajuaa, että hän on oikeasti elänyt tuossa talossa, kulkenut tuosta ovesta ja seisonut tällä samalla kadulla kuin minä nyt, tekee se asian paljon elävämmäksi ja todellisemmaksi.
Kirjaan valikoitui 34 Uusimaa-lehdessä julkaistua Talot kertovat -tarinaa.
–?Ajatus oli se, että kirjassa esiteltävät kohteet ovat kävelymatkan päässä toisistaan, Töyrylä kertoo.
Porvoolainen esikoiskirjailija, toimittaja Inka Töyrylä toivoo, että Porvoon talot kertovat -kirja voisi ravistella vanhojen asioiden pölyttyneisyyttä. – Ihmiset arvostaisivat sitä, mitä kaikkea meillä on ympärillämme.
SKS Kirjat
Merkityksellisiä ja hienoja asioita
Toimittajana Inka Töyrylä on sanoo olleensa innostunut lähes jokaisesta vuorossa olleesta talokohteesta.
–?Monesti on käynyt niin, että juttu on vienyt mukanaan, vaikka alkuun on saattanut tuntua tylsältä.
Mielenkiintoisena hän pitää Aleksanterinkadulla sijaitsevan Pomo-talon vaiheita ennen Naisopistoa.
–?Talossa on sijainnut lelutehdas, jota en ollut tiennyt itse.
Vanhassa-Porvoossa sijaitsevan Linnan kuninkaalliset, keisarit ja rokkikuningas on oma lukunsa.
–?Hellbergin talon tarina on hieno, mutta surullista on taloon rakennettu lisäosa ja sen nykyinen kunto. Talon tarina olisi voinut mennä ihan toisinkin, Töyrylä sanoo.
Kammottavan surulliseksi tarinaksi hän nimeää Etolan talon, joka omaa hienon historian Haikan kehystehtaana. Porvoossa valmistettuja taulunkehyksiä myytiin aikoinaan Filippiineille saakka.
–?On surullista, että talot, joissa on tapahtunut hienoja ja koko kaupungille arvokkaita juttuja, hylätään, unohdetaan ja tuhotaan, Töyrylä sanoo.
Toinen esimerkki hylätystä talosta on Brunbergin vanha makeistehdas Raatihuoneenkadulla.
–?En kuitenkaan muista tehneeni surullista tarinaa, kamalaa kohtaloa. Ehkä sellaisen aika vielä joskus tulee.
Makeistehdas Brunbergin entinen tehdasrakennus Raatihuoneen- ja Linnankoskenkadun kulmauksessa on surullinen tapaus.
Arkisto/Mika Laine
Lukuisista tarinoista on pitänyt tehdä valintoja
Talojen tarinoiden kertominen on Inka Töyrylälle aikamatka.
–?Hyppään aikakoneeseen aina joka kerta, kun tutustun uuteen taloon. Tämä on ollut innostavaa ja kiehtovaa, hän ylistää.
Toimittajana Töyrylä kertoo saaneensa välillä palautetta lukijoilta jutuistaan, jos talosta ei ole kerrottu jotain tiettyä asiaa.
–?Tarkoituksena ei ole ollut kertoa talon historiaa rakennusvuodesta tähän päivään. Useimmiten on vain tartuttu johonkin tiettyyn kohtaan tai ihmiseen, aikakauteen tai hetkeen.
Monesta talosta olisikin voinut kirjoittaa monta juttua tai kokonaisen kirjan – niin paljon niissä riittää tarinoita ammennettavaksi.
–?Kyse on valinnoista, että mihin niistä tarttuu. Esimerkiksi Holmin talon kohdalla kirjoitin sveitsiläisistä sokerileipureista, mutta talossa on ollut vaikka ja mitä. Olisi tuntunut hassulta kirjoittaa kauppiasperheestä, koska kaikki voivat tutustua perheeseen menemällä taloon, Töyrylä sanoo.
Esikoiskirjailija myös korostaa, että hän ei ole historioitsija, eikä tutkija.
–?Olen tarinankertoja, ihan tavallinen toimittaja. Toki pyrin pysymään faktoissa ja tarkistamaan ne niin hyvin kuin pystyn, hän muistuttaa.
Tässä talossa Rihkamakatu 8:ssa runoilija Johan Ludvig Runeberg kirjoitti runonsa Maamme-lauluun.
Arkisto/Marko Wahlström
J.L. Runeberg kirjoitti Maamme-laulua Rihkamakadulla
Joen varrelle rakentunut Porvoo kätkee kansallismaisemaansa lukemattomia tarinoita. Kaupungin vanhimmat yhä käytössä olevat asuintalot on rakennettu 1700-luvulla.
–?Kun kävelee jonkun talon ohi, saattaa ehkä ajatella, että tuossa on asunut se ja se. On hauskaa tietää taloista enemmän, Inka Töyrylä sanoo.
Tarinoita riittää: erään vihreän puutalon ruokasalissa on syntynyt Venäjän kruununperijä. Porvoossa on sijainnut myös yksi Suomen ensimmäisistä konditorioista.
Rihkamakatu 8:ssa on jäljellä talo, jossa kansallisrunoilija J.L. Runeberg kirjoitti runonsa Maamme-lauluun.
Kaupungissa on asunut myös maamme merkittävimpiin taidemaalareihin lukeutunut Akseli Gallen-Kallela pianisti-vaimonsa Maryn kanssa. Gallen-Kallelat muuttivat Jokikadulle syksyllä 1921, kun taiteilija valvoi kuvittamansa Koru-Kalevalan painotyötä WSOY:n kirjapainossa. Nykyisin perheen vanha kotitalo on vuokrattavissa juhlakäyttöön.
Linnana tunnetussa kiinteistössä Porvoon Jokikadulla on yöpynyt keisari Aleksanteri I. Myöhempinä aikoina talon yläkertaa asutti rock-kuningas Remu Aaltonen.
Arkisto/Marko Wahlström
Haastavinta on löytää materiaalia
Töyrylän mukaan paikallisesta kirjakaupasta on kysytty jo pitkään kirjaa Porvoosta, mutta sellaista ei ole ollut aiemmin.
–?Kyllähän täältä löytyisi aineksia monestakin näkökulmasta, hän sanoo.
Talotarinan tekeminen vaatii runsaasti työtä.
–?Yritän olla laskematta yhteen tarinaan käyttämääni aikaa. Teen niitä aika tiiviillä aikataululla. Alkuun tarinoita julkaistiin kerran viikossa, mikä oli liian tiukkaa muun uutistyön ohessa, Töyrylä sanoo.
Yhden talotarinan työstäminen vaatii vähintään kaksi työpäivää.
–?Työläintä on monta kertaa löytää materiaalia ja tarinat. Välillä se on aikamoista kahlaamista muun muassa kirjastossa. Joskus käy tuuri ja joku pystyy kertomaan talosta tosi paljon.
–?Toisinaan materiaalia kertyy aivan liikaa, jolloin olen pulassa saadakseni kaiken tiivistettyä yhteen lehtijuttuun, sillä tila on rajallinen, Töyrylä myöntää.
Töyrylä antaa erityiskiitoksen Porvoon museon väelle ja museolehtori Hannele Tenhovuorelle, joka on auttanut aina eteenpäin.
–?Ilman heitä kirjaakaan ei olisi olemassa.
Viimeisimmät Talot kertovat -sarjassa julkaistut juttu kertoivat Porvoon VPK:n omistamasta Palokunnantalosta ja pormestari Gabriel Hagertin talosta.
Kirjan ensipainos myytiin nopeasti loppuun. Kustantaja tuo toisen painoksen myyntiin perjantaina 17.12.
SKS Kirjat
"Toivottavasti kirja innostaa myös nuoret historian pariin"
Esikoiskirjailija toivoo, että teos olisi sellainen, joka innostaisi myös muita kiinnostumaan omasta lähiympäristöstään ja siitä mitä Porvoossa on tapahtunut ennen.
–?Ja se, että eri-ikäiset havahtuisivat ja heräisivät. Tarinoissa on myös yksityiskohtia, jotka saattaisivat hyvällä tuurilla kiinnostaa myös nuoria. Jos yksikin nuori ihminen innostuu historiasta kirjan takia, niin olen tosi onnistunut ja ylpeä.
Töyrylä on itse lapsesta asti tykännyt kaikista vanhoista jutuista ja rakastanut erilaisia tarinoita.
–?Nuorempana minua kiinnosti Suomen viime sodan aika sekä 1930–40-luvun ihmisten elämä.
Koetko tehneesi kulttuuriteon?
–?Minulle ei ole luontaista sanoa niin. Olen ehkä tarkoittamattani – sivutuotteena – saattanut tehdä niin. Se ei ole ollut tietoista tai tarkoitushakuista mitenkään. Olen vain kirjoittanut tarinoita, koska itseäni asia kiinnostaa niin paljon.
Porvoon tuomiokapitulin suuren salin seinällä on maalaus, joka esittää tilannetta, jossa keisari Aleksanteri I valtuutti Suomen kansakunnaksi kansakuntien joukkoon Porvoon valtiopäivillä vuonna 1809.
Arkisto/Marko Wahlström
"Tärkeintä, että taloon liittyy jokin tarina"
Juttusarjan tarinoita on kertynyt tähän mennessä jo noin 50.
–?Uusia taloja minulla on jo jonoksi asti eli juttusarja tulee jatkumaan. Tärkeintä on se, että taloon liittyy jokin mielenkiintoinen tarina.
Ensimmäinen Talot kertovat -juttu julkaistiin vuonna 2019, jonka jälkeen taloja alkoi kertyä ja homma lähti lapasesta.
–?Kuulin ensin yhdestä talosta ja sain tietää, että se oli ollut tyttökoulu. Silloin aloin miettiä, että mitä muita sellaisia taloja Porvoossa on, joista en ole tiennyt yhtään mitään. Asia jäi hautumaan, kunnes ajatuksemme kohtasivat nykyisen uutispäällikkömme (Eero Pulkkinen) kanssa, Inka Töyrylä kertoo.
Kirjaa varten hän teki tarkennuksia sellaisiin tarinoiden kohtiin, jotka vanhoille porvoolaisille ovat itsestäänselviä (esimerkiksi Hopean kortteli) asioita, mutta eivät välttämättä olisi avautuneet ulkopaikkakuntalaisille.
–?Joihinkin talotarinoihin (kuten Etolan talo) lisäsin viimeisimmät ajantasaiset tiedot.
Hellbergin talona tunnettu vihreä, 1940-luvun funkistyyliä edustava kerrostalo nököttää tällä hetkellä täysin tyhjillään aivan Porvoon ydinkeskustassa Mannerheimin- ja Rauhankadun varrella.
Arkisto/Marko Wahlström
"Ihmisillä on halu nostattaa omaa kotiympäristöään"
Paikallislehden uutistoimittajalle talojutut ovat antaneet paljon.
–?Olen aina tiennyt asuvani tosi hienossa kaupungissa, mutta en ole tajunnut miten hienossa. Olen aina ajatellut, että Porvoo on vain ihan tavallinen, kiva pikkukaupunki, vaikka täällä on pidetty muun muassa valtiopäivät, 5-vuotiaasta asti kaupungissa asunut Töyrylä tuumaa.
Hänen mukaan talojen tarinat ovat osoittaneet, että Porvoo on ollut paljon hienompi ja merkittävämpi kaupunki kuin esimerkiksi Helsinki.
–?Täällä on tehty paljon sellaista ensin ja sen jälkeen se on levinnyt muualle, Töyrylä sanoo ja viittaa esimerkiksi sveitsiläisiin sokerileipureihin.
Ihmisten kiinnostus talotarinoita kohtaan on ollut huikea. Mistä se voi johtua?
–?Joku jännä juttu tässä ajassa on, kun ajattelee, miten paljon jaetaan Porvoo-kuvia eri Facebook-ryhmissä. Ihmisillä on halu nostattaa omaa kotiympäristöään ja olla siitä ylpeitä. Ehkä olen onnistunut tekemään tarinoita, jotka kiinnostavat myös niitä, jotka eivät historiasta muuten ole kiinnostuneet.
»» "Porvoon talot kertovat" (SKS Kirjat 2021). Ensipainos myytiin loppuun reilussa viikossa. Toinen painos tulee myyntiin perjantaina 17.12. Teoksen julkaisua ovat tukeneet Aktiasäätiö Porvoo, Brunberg Oy, Porvoon kaupunki, Porvoon Energia ja Uusimaa-lehti.
FAKTA
Inka Töyrylä
* Syntynyt Kotkassa vuonna 1975. Asunut Porvoossa 5-vuotiaasta asti.
* Peruskoulutukseltaan markkinointimerkonomi. Opiskeli media-alaa Otavan Opistossa Mikkelissä.
* Teki ensimmäiset lehtijuttunsa 16-vuotiaana toimitusharjoittelijana Porvoon Sanomissa. Työskenteli tuottajana Kynämies Oy:ssä (nyk. Otavamedian asiakaslehtiyksikkö) ennen siirtymistään uutistoimittajaksi Uusimaahan vuonna 2008.
* Perheeseen kuuluvat mies, 16- ja 18-vuotiaat tyttäret sekä liuta eläimiä.
* Harrastaa eläintenhoitoa ja yrittää ehtiä lukemaan.
//Juttua korjattu 17.12. kello 7.44: Porvoon museon museolehtori on Hannele Tenhovuori, ei Ahlgren.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot