Viikon kysymys
A-
A+
Milla Suvikannel on työskennellyt esimiesten ja työyhteisöjen valmentajana yli 15 vuoden ajan. –¿Hyvinvoivat organisaatio kohtaa kriisin yhteisenä rintamana.
Merja Forsman
ITÄ-UUSIMAA Miten koronapandemian keskellä kannattaa johtaa? Millaisia asioita kriisi vaatii työntekijöiltä? Sosiaalipsykologi-esimiesvalmentaja Milla Suvikannel antaa vinkkejä koronakriisin keskelle.
Lomautukset, etätyöt, kasvaneet tai kutistuneet työmäärät ja huoli tulevaisuudesta kiristävät työpaikkojen ilmapiiriä.
Samaan aikaan karanteeniin joutuneiden jaloissa pyörivät lapset, jotka vaativat vanhempien huomiota. Tukiverkosto, jos sellaista olikaan, on nyt hyödytön.
Miten kukaan voi selvitä tästä selväjärkisenä?
Sosiaalipsykologi–esimiesvalmentaja Milla Suvikanteleen mukaan kriisi on aina työyhteisöille vaikea tilanne mutta myös kasvun paikka.
–?Meiltä kaikilta on nyt vedetty matto jalkojen alta. Parhaiten selviämme kriisistä, kun kohtaamme sen yhdessä.
Esimiehen jalkojen pitäisi pysyä maassa
Erityisen tärkeä rooli on nyt esimiehillä, joilta vaaditaan selkeää viestintää ja osallistamisen taitoa.
–?Esimies on se lippulaiva, jota työntekijät seuraavat, ja tukipilari, kun kriisi horjuttaa toimintaa. Esimiehen jalkojen pitäisi pysyä maassa: olen tässä teitä varten. Mikään supermies tai -nainen ei kuitenkaan tarvitse olla! Suvikannel muistuttaa.
Kriisin keskellä ja etätöissä on entistä tärkeämpää kertoa työntekijöille, mikä heidän roolinsa on koko liiketoiminnan kannalta. Mitä jää tekemättä, jos he eivät tee työtehtäviään?
Yhteisöllisyyttä tuovat yhteiset viikkopalaverit ja avoimuus.
–?Kaiken jaetun tiedon ei tarvitse olla varmennettua faktaa. Esimies voisi omalla avoimella pohdinnallaan ottaa muut mukaan miettimään tilannetta ja uusia ratkaisuja siihen, Suvikannel ehdottaa.
Nettipalaverit tuovat perhe-elämän tutuksi työyhteisölle
Taustalla huutelevia lapsia ja kalsareissa viuhahtelevia puolisoja. Karanteeni ja etätyöt ovat tuoneet työntekijöiden perhe-elämän nettipalaverien kautta tutummaksi koko työyhteisölle.
–?Me emme olekaan robotteja. Ruudun takana näkyykin ihminen, jolla on perhe ja oma elämä työpaikan ulkopuolella, Suvikannel sanoo.
–?Tietenkin koronakriisi vaikuttaa siihen, miten työntekijä pystyy tekemään työnsä!
Hän toivookin esimiehiltä joustavuutta tässä poikkeuksellisessa tilanteessa. Voisiko työajan suhteen olla joustavampi? Pitäisikö tavoitteita miettiä nyt uudelta kantilta? Miten työyhteisö voisi tukea toisiaan kotioloissa?
Kullekin työntekijälle voi varata joka viikko oman hetken, jolloin käydään läpi viikon tehtäviä ja pohditaan, miten työtekijä saa parhaiten tehtyä tehtävänsä.
–?Voimme oppia tästä kriisitilanteesta paljon inhimillisyyttä. Kaikki rakastavat inhimillisyyttä, se tuo myös elämäniloa!, Suvikannel sanoo.
On ehkä innostavaa tietää, että myötätunto ja inhimillisyys lisäävät myös tehokkuutta.
Luottamusta molempiin suuntiin
Luottamusta ja vuorovaikutusta tarvitaan molempiin suuntiin. Ei vain esimiehen puolelta.
Suvikannel toivoo, että työntekijät miettisivät tilannetta myös esimiehen näkökulmasta.
–?Onko esimies se, jonka pitää olla yksin asioiden ratkaisija?
Työntekijä voi proaktiivisesti viestiä esimiehelle, miten hän saa parhaiten hoidettua työnsä tässä tilanteessa ja pitää esimiestä ajan tasalla asioiden etenemisestä.
–?Ja myös esimiehelle voi antaa kiitosta ja positiivista palautetta. Esikuvana oleminen toimii myös toiseen suuntaan: ”Juuri näin toivoisin sinun kohtaavan minut.”
Lomautuksiin inhimillistä otetta
Lomautuksiin Suvikannel toivoo inhimillistä otetta. Ihminen tulisi kohdata kasvotusten.
–?Tärkeintä on olla läsnä. Monilla on lomautustilanteessa shokkivaihe päällä.
Sokkivaiheen aikana ihminen ei kykene vielä käsittämään tilannetta. Toiset lamaantuvat tai käyttäytyvät mekaanisesti. Osa reagoi panikoimalla tai voimakkaasti kiihtymällä. Vaihe voi kestää muutamasta tunnista muutamaan päivään.
–?Kuitenkin, jos työntekijän elämä yrityksessä on tämän mennessä ollut huonoa, lomautuksen hetkellä työntekijälle tuskin tulee hyvää fiilistä, hoiti tilanteen tavalla millä tahansa. Että sen osalta valitettavasti juna porhalsi ohi jo, Suvikannel sanoo.
Erityisen tärkeää on se, miten lomautettuihin suhtaudutaan lomautuksen aikana ja sen jälkeen.
– Lomautus vaikuttaa lähes aina perusturvallisuuden tunteeseen. Miten yhteydenpito jatkuu? Lomautettu on iso resurssi. Jos hänet on vain lempattu jonnekin, hän on tuskin kovin motivoitunut enää palaamaan töihin.
– Mitä jos tässä on elämämme mahdollisuus tuoda ne uudistukset, joita emme aiemmin ole uskaltaneet tuota arkea sotkemaan, Milla Suvikannel sanoo.
Merja Forsman
"Stressitilanne panee aivomme suppuun"
Suvikannel ehdottaa koronakriisin keskelle spontaaniutta ja “luovimista”.
– Stressitilanne panee aivomme suppuun. Monet jäävät polkemaan paikoilleen ja etsivät voittoa jonkinlaisesta vihollisesta. Se ajatus pitäisi saada kääntymään.
Ikävän tilanteen päivittelyn sijasta pitäisi etsiä ratkaisuja.
Jos työt ovat vähentyneet tai korona vaatii liiketoiminnan muokkaamista, Suvikannel kannustaa hyödyntämään tilannetta itsensä kehittämiseen.
–?Minä esimerkiksi peilaan yritykseni tilannetta Posintran Tutka-hankkeessa muiden yrittäjien kanssa. Sparraamme toisiamme ja vaihdamme ajatuksia tällä hetkellä etäyhteyden avulla.
Uudenlainen haastava tilanne saattaa tuoda uudenlaisia ideoita, joille pitää antaa tilaa.
–?Mitä jos tässä on elämämme mahdollisuus tuoda ne kaikki uudistukset, joita emme aiemmin uskaltaneet tuoda arkea sotkemaan ja pystymmekin visioimaan sekä liiketoiminnan ja johtamisen näkökulmista ihan uudenlaisen näkymän? Kuinka innostavaa on se! Suvikannel maalailee.
Luova ongelmien ratkominen myös tiivistää työyhteisöä.
–?Korona ravistelee rutiineja. Uudistuminen on elämän elinehto, miksi se ei olisi sitä yrityksissä?
MERJA FORSMAN
toimitus@itavayla.fi
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot