POR­VOO Al­bert Edel­fel­tin kou­lus­sa jär­jes­tet­tiin vii­me vii­kon tiis­tai­na ti­lai­suus, jos­sa so­si­aa­li­sen me­di­an tut­ki­ja, so­si­aa­lip­sy­ko­lo­gi­an toh­to­ri Suvi Us­ki ker­toi tär­kei­tä fak­to­ja las­ten ja nuor­ten so­si­aa­li­sen me­di­an käy­tös­tä. 

Ti­lai­suu­den jär­jes­ti Por­voon van­hem­pai­nyh­dis­tyk­set ry Fö­räld­ra­fö­re­nin­gar i Bor­gå rf (POFF) yh­des­sä Por­voon kau­pun­gin kas­vun ja op­pi­mi­sen toi­mi­a­lan kans­sa.

Us­kin vies­ti oli huo­les­tut­ta­va: so­men roo­li nuor­ten elä­mäs­sä on kas­va­nut huo­mat­ta­vas­ti, ja se vai­kut­taa niin hy­vin­voin­tiin, it­se­luot­ta­muk­seen, kes­kit­ty­mi­seen kuin kou­lun­käyn­tiin. 

Sek­su­aa­li­nen häi­rin­tä jo osa jo­ka­päi­väis­tä so­men­käyt­töä

– Ai­on pi­la­ta tun­nel­man­ne, Us­ki aloit­ti ti­lai­suu­den ja ker­toi tuo­reim­pia fak­to­ja so­men­käy­tös­tä.  

Tut­ki­mus­ten mu­kaan hai­tal­lis­ten si­säl­tö­jen le­vit­tä­mi­nen, pa­hoin­pi­te­ly­vi­de­oi­den ku­vaa­mi­nen ja ja­ka­mi­nen sekä sek­su­aa­li­nen häi­rin­tä ovat li­sään­ty­neet mer­kit­tä­väs­ti eri so­me­a­lus­toil­la. 

Joka toi­nen 8.–10.-luok­ka­lai­nen on ko­ke­nut sek­su­aa­lis­ta häi­rin­tää so­si­aa­li­ses­sa me­di­as­sa vii­mei­sen vuo­den ai­ka­na. Las­ten suo­si­mas­sa Snapc­ha­tis­sa sek­su­aa­li­sen häi­rin­nän koh­teek­si jou­tu­vat ylei­sim­min 10-vuo­ti­aat. Tä­män ikäi­sil­tä lap­sil­ta puut­tuu usein kyky ja sa­nat il­mais­ta ko­ke­muk­si­aan ai­kui­sil­le.

– Me van­hem­mat jääm­me mo­nes­ta ul­ko­puo­lel­le. Sek­su­aa­li­ses­ta häi­rin­näs­tä on tul­lut osa jo­ka­päi­väis­tä so­men­käyt­töä. On hyvä tie­tää, et­tä jos jo­kin so­vel­lus on teh­ty lap­sil­le, sin­ne me­ne­vät myös pe­do­fii­lit ja ne, jot­ka or­ga­ni­soi­dus­ti ke­rää­vät lap­sis­ta alas­ton­ku­via, joi­ta voi myy­dä eteen­päin. Olet­te­ko te val­mis­tau­tu­nei­ta sii­hen? 

Us­ki ko­ros­ti, et­tä ai­kui­sil­la on vel­vol­li­suus seu­ra­ta, mitä lap­set ja nuo­ret te­ke­vät so­mes­sa ja kes­kus­tel­la ris­keis­tä hei­dän kans­saan.

Suvi Uski on somen ongelmatilanteita ratkovan yrityksen, Someturvan, toimitusjohtaja.

Merja Forsman

So­si­aa­li­sen me­di­an alus­toil­la jopa 1825 tun­tia vuo­des­sa

Yk­si il­lan kes­kei­sis­tä tee­mois­ta oli so­si­aa­li­sen me­di­an ja eten­kin nuor­ten suo­si­man so­me­ka­na­van, Tik­to­kin, kou­kut­ta­vuus. 

Tik­to­kin suo­sio on kas­va­nut hur­jaa vauh­tia. Suo­mes­sa so­vel­lus­ta käyt­tää jo noin 1,5 mil­joo­naa ih­mis­tä, ja käyt­tä­jät ovat pää­a­si­as­sa al­le 24-vuo­ti­ai­ta. Kes­ki­mää­rin nuo­ret viet­tä­vät Tik­to­kis­sa puo­li­tois­ta tun­tia päi­väs­sä.

Yh­teen­sä ai­kui­set käyt­tä­vät so­si­aa­li­sen me­di­an ka­na­via noin 900 tun­tia vuo­des­sa.

– Me ai­kui­set käy­täm­me van­haa so­mea, jota edus­taa esi­mer­kik­si Fa­ce­book. Sil­lä voi pi­tää yh­teyt­tä tut­tui­hin ja ker­toa kuu­lu­mi­sia. Se toi­mii län­si­maa­lais­ten ar­vo­jen mu­kai­ses­ti ja pe­li­sään­nöil­lä, jot­ka me tun­nem­me. Suu­rin osa van­han so­men ka­na­vis­ta on Jen­keis­tä, Us­ki ker­toi.  

Nuo­ret käyt­tä­vät so­si­aa­li­sen me­di­an ka­na­via yli kak­si ker­taa enem­män eli noin 1825 tun­tia vuo­des­sa. 

– Mik­si? Kos­ka he käyt­tä­vät uut­ta so­mea, joka edus­taa toi­sen­lais­ta toi­min­ta­mal­lia, Us­ki ker­too. 

Hä­nen mu­kaan­sa uut­ta so­mea edus­ta­van kii­na­lai­sen Tik­to­kin kou­kut­ta­vuus pe­rus­tuu ly­hyi­siin vi­de­oi­hin ja erit­täin tark­kaan al­go­rit­miin, jos­sa ko­ne­ä­ly va­lit­see, mitä si­säl­töä käyt­tä­jil­le nos­te­taan nä­ky­viin. So­vel­lus tark­kai­lee, mitä käyt­tä­jät jää­vät kat­so­maan ja mitä ei­vät. Näin se op­pii näyt­tä­mään yhä enem­män käyt­tä­jää kiin­nos­ta­vaa si­säl­töä ja kou­kut­ta­maan käyt­tä­jän­sä.

– Tik­to­kin kou­kut­ta­vuus on ”ihan nex­tiä le­ve­liä”. Nuo­ris­ta yli 70 % on yrit­tä­nyt vä­hen­tää so­men käyt­töä, mut­ta ei­vät ole on­nis­tu­neet. Se on ai­ka py­säyt­tä­vää, Us­ki sa­noi. 

– Tek­no­lo­gia on ke­hit­ty­nyt niin tai­ta­vak­si, et­tä mei­dän ai­kuis­ten­kin on vai­kea vas­tus­taa so­me­kouk­kuun jää­mis­tä. Tun­tuu epä­rei­lul­ta, et­tä sa­nom­me lap­sil­le, et­tä lo­pet­ta­kaa so­men se­laa­mi­nen. Ei­vät lap­set pys­ty. Nuo­ret ei­vät kai­paa moit­tei­ta, vaan tu­kea. 

Us­ki ker­toi it­se ker­to­van­sa joka ker­ta mie­hel­leen, kun hän avaa Tik­to­kin. 

– Muu­ten minä, ai­kui­nen ja ei-im­pul­sii­vi­nen so­me­tut­ki­ja, en pys­ty lo­pet­ta­maan Tik­to­kin kat­so­mis­ta. En­sin kat­son muu­ta­mat haus­kat vi­de­ot, sit­ten näen vi­de­oi­ta, jot­ka saa­vat mi­nut it­ke­mään. Sit­ten kat­son taas haus­ko­ja, ta­sa­pai­not­ta­via vi­de­oi­ta. Olen näh­nyt niin hir­vei­tä si­säl­tö­jä, et­ten ha­lua edes ker­toa niis­tä, Us­ki ker­toi. 

Porvoon vanhempainyhdistykset ry Föräldraföreningar i Borgå rf (POFF) on järjestänyt useita informatiivisia tilaisuuksia vanhemmille ja koulun edustajille. Yhdistyksen puheenjohtaja Marika Salomaa avasi viime viikon tiistain tilaisuuden.

Merja Forsman

Tik­tis­sa pyö­rii pal­jon hai­tal­lis­ta si­säl­töä

Jos Tik­Tok ei ole en­nes­tään tut­tu, voi ol­la vai­kea ku­vi­tel­la, mil­lais­ta si­säl­töä alus­tal­la on.

– Suo­sit­te­len käy­mään Tik­to­kis­sa, vaik­ka on epä­rei­lua suo­si­tel­la sitä teil­le: tu­let­te kou­kut­tu­maan, Us­ki sa­noi. 

Tik­tok suo­sii si­säl­töä, joka py­säyt­tää. Osa si­säl­lös­tä on hai­tal­lis­ta. Käyt­tä­jä voi tör­mä­tä esi­mer­kik­si vi­de­oon, jos­sa teh­dään it­se­mur­ha, rais­ka­taan, te­loi­te­taan tai ihail­laan ano­rek­si­aa ja ja­e­taan hai­tal­li­sia syö­mis­vink­ke­jä. 

Us­kin mu­kaan suo­ma­lai­sis­sa kou­luis­sa on ol­lut ti­lan­tei­ta, jois­sa po­jat ovat käyt­täy­ty­neet epä­kun­ni­oit­ta­vas­ti nai­so­pet­ta­jia ja tyt­tö­jä koh­taan. Tämä on joh­tu­nut so­mes­sa le­vi­ä­vis­tä nais­vi­ha­mie­li­sis­tä vies­teis­tä, ku­ten ult­ra­mas­ku­lii­nis­ta elä­män­ta­paa mark­ki­noi­van And­rew Ta­ten opeis­ta. 

En­tis­tä nyrk­kei­li­jää ja so­me­vai­kut­ta­jaa syy­tet­tään täl­lä het­kel­lä muun mu­as­sa ih­mis­kau­pas­ta ja rais­kauk­sis­ta. 

– Ky­sy­kää­pä lap­sil­tan­ne, on­ko And­rew Tate tut­tu, Us­ki kan­nus­ti.

Kun some imai­see niin suu­ren osan nuor­ten ajan­käy­tös­tä, on sel­vää, et­tä se vai­kut­taa myös nuor­ten it­se­tun­toon. 

– Kou­lui­käi­set ovat tosi ko­vas­sa ti­lan­tees­sa, kun joka päi­vä tu­lee ai­mo an­nos ins­pi­raa­ti­o­ta sii­tä, mil­lai­nen pi­täi­si ol­la ja mitä pi­täi­si ku­lut­taa, Us­ki sa­noi. 

Mei­dän pi­tää joka päi­vä muis­tut­taa, mit­kä ovat mei­dän ar­vom­me ja et­tä lap­si on hyvä juu­ri sel­lai­se­na kuin on.

Omal­la mal­lil­la on mer­ki­tys­tä

Mi­ten lap­sia ja nuo­ria voi sit­ten suo­jel­la so­si­aa­li­sen me­di­an hait­ta­puo­lil­ta?

– Mei­dän tu­li­si poh­tia, mi­ten sel­viy­tyä täs­sä su­per­kou­kut­ta­vas­sa maa­il­mas­sa ja opet­taa lap­sia ra­joit­ta­maan it­se toi­min­taan­sa, Us­ki sa­noi. 

Hän ver­taa ti­lan­net­ta ham­pai­den har­jaa­mi­seen: pien­ten las­ten van­hem­pien täy­tyy vuo­sien ajan har­ja­ta las­ten ham­pai­ta aa­muin il­loin, kun­nes sii­tä tu­lee lap­sil­le ru­tii­ni.

– Suo­sit­te­li­sin myös vii­vyt­tä­mään so­men käy­tön aloit­ta­mis­ta ja so­pi­maan ruu­tu­a­jas­ta, Us­ki sa­noi.

Vaik­ka Suo­mes­ta puut­tu­vat vie­lä vi­ral­li­set ruu­tu­ai­ka­suo­si­tuk­set, tie­de­tään, et­tä yli kol­men tun­nin ruu­tu­ai­ka ai­heut­taa ne­ga­tii­vi­sia vai­ku­tuk­sia kai­kis­sa ikä­luo­kis­sa. 

– Kes­ki-Eu­roo­pan ja Ame­ri­kan kou­luis­sa so­si­oe­ko­no­mi­nen taus­ta ja van­hem­pien tie­dos­ta­vuus nä­ky­vät jo sii­nä, on­ko lap­sel­la äly­pu­he­lin. Mo­nis­sa yk­si­tyis­kou­luis­sa op­pi­lail­la on äly­pu­he­li­men si­jaan äly­kel­lo, Us­ki ker­toi.

Myös van­hem­pien omal­la mal­lil­la on vä­liä. 

– Nuo­ris­ta 10 % ker­too, et­tä hei­tä häi­rit­see van­hem­pien pu­he­li­men­käyt­tö. On hyvä miet­tiä, mil­lais­ta mal­lia lap­sil­le an­taa, Us­ki sa­noi.

Tilaisuuteen oli ilmoittautunut yli 160 vanhempaa ja koulujen edustajaa.

Merja Forsman

Yh­tei­set lin­jauk­set tar­peen?

Ti­lai­suu­den lo­puk­si poh­dit­tiin, pi­täi­si­kö Por­voon kou­luis­sa ot­taa käyt­töön yh­tei­set lin­jauk­set, jot­ka ra­joit­tai­si­vat äly­pu­he­lin­ten käyt­töä kou­luis­sa. 

Ylei­sös­sä har­mi­tel­tiin, et­tä esi­mer­kik­si Wil­ma ja äly­pu­he­li­meen la­dat­tu bus­si­kort­ti kan­nus­ta­vat lap­sia äly­pu­he­li­men käyt­tä­mi­seen. Mo­net ih­met­te­li­vät, mik­si vä­li­tun­neil­la saa se­la­ta pu­he­li­mia. 

– Lain­sää­dän­tö ei tue sitä, et­tä pys­tyi­sim­me kiel­tä­mään kän­ny­kät kou­lus­sa, Al­bert Edel­fel­tin kou­lun reh­to­ri Jan­ne Sal­me­la ker­toi. 

Kun­nes lain­sää­dän­tö saa­daan ajan­ta­sai­sek­si ja tu­ke­maan las­ten – sekä van­hem­pien – hy­vin­voin­tia, on van­hem­pien teh­tä­vä­nä tu­kea las­ten tur­val­lis­ta so­si­aa­li­sen me­di­an käyt­töä.