Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
Sano se!
A-
A+
Kaupunginjohtaja Jani Pitkäsen mielestä Porvoon pitää kirkastaa asemaansa suhteessa pääkaupunkiseutuun. – Kyse on siitä, me siltaamme itsemme hyvällä tavalla pääkaupunkiseudun liikenneyhteyksiin ottaen huomioon, että raideyhteyksien luominen kestää jonkin aikaa, hän sanoo.
Marko Wahlström
PORVOO, JOKIRANTA Uuden kaupunginjohtajan työkalenterissa ei ole kovin paljon tyhjää tilaa. Kalenteri täyttyi heti ensimmäisenä työpäivänä.
– Juoksu on ihan kohtalaisen kovaa. Ei tässä mitään pehmeitä laskuja ole tarjollakaan, Jani Pitkäniemi hymähtää istahdettuaan hetkeksi capuccino-kupposelle suositun porvoolaisravintolan proomuterassille.
Miehen ensimmäinen työpäivä torstaina 1.8. kului luonnollisesti tietoteknisten järjestelmien toimivuuden varmistamiseen.
– Mutta oli siinä asiaakin: käytännössä ensimmäisen kaupunginhallituksen laajan infokokouksen valmistelua, hän sanoo hetken miettimisen jälkeen.
Kaupunginvaltuusto valitsi Porvoota 15 vuotta luotsanneen Jukka-Pekka Ujulan seuraajan viime maaliskuussa. Virka täytettiin seitsemäksi vuodeksi.
Kaupunginjohtaja Jani Pitkäniemi valittiin virkaansa viime maaliskuussa.
Arkisto/Niko Laurila
Liikkuvaan junaan astuminen ei tullut yllätyksenä
Uuden kaupunginjohtajan ensimmäiseen kuukauteen on mahtunut jo useampi kaupunginhallituksen kokous.
– Esittelijävastuu alkaa heti, kun virkaan astuu. Eipä siinä mitään odotus- tai kypsymisaikaa ole.
Kuukausi on täyttynyt myös kaupungin ensi vuoden talousarvion valmistelusta ja ensimmäisestä kaupunginvaltuuston kokouksesta sekä kymmenistä henkilöstö- ja sidosryhmätapaamisista.
– Palveluverkkovalmistelu menee lujaa vauhtia eteenpäin, kuten myös Kokonniemen liikuntakeskus ja muut isot haastavat hankkeet.
Liikkuvaan junaan astuminen ei tullut yllätyksenä.
– Talouden ja tuottavuuden tasapaino-ohjelma oli juuri sovittu ennen kuin aloitin työtehtäväni. Se asettaa budjettivalmistelulle oman raaminsa, ja siten helpottaa omaa työtäni.
"Hyvällä fiiliksellä olen. En ole katunut"
Hän on kiitollinen siitä, miten hienosti kaupunkiorganisaatio on ottanut uuden kaupunginjohtajan vastaan.
– Työntekijät ovat auttaneet pääsemään asioiden päälle tai ainakin kiinni. Kuukaudessa pyörii jo niin paljon asioita, että alkaa tulla käsitys, mitä pitää ja voi tehdä.
– Toisaalta kuukaudessa tai puolessa vuodessa tai vuodessa ei ikinä saa vuoria siirrettyä, sillä monet asiat ottavat aikaa. Tämä työ on perspektiivin hakemista sille, mitä tehdä ja missä järjestyksessä.
Ensi kevään kuntavaalien lähestyminen vaikuttaa kaupunkistrategian päivitykseen.
– Mikä on se meidän kirkas näkymä, mihin suuntaan sekä millä keinoilla ja vauhdilla etenemme? Sitä mietin oikein mielelläni. Juoksevia asioita tässä tehtävässä on siinä rinnalla tolkuton määrä, mikä on luontoisetu.
Kaupunginjohtajan työn suolaa ovat lukuisat tapaamiset. Pitkäniemi tapaakin mielellään ihmisiä.
– Hyvällä fiiliksellä olen. En ole katunut, hän naurahtaa.
"Ihmisten luottamusta ei saa koskaan menettää"
Tuore kaupunginjohtaja kuvailee itseään yhdessätekijäksi.
– Se, että organisaatio toimii, tarkoittaa sitä, että organisaatiossa olevat osaavat ihmiset saavat vastuuta ja loistaa. Toki otan päävastuun asioista sekä yritän organisoida ja johtaa niin, että asiat menisivät mahdollisimman hyvin.
Pitkäniemi myöntää, ettei ole "some-hirmu".
– Kaupunginjohtajan kasvot ovat kuitenkin tietyllä tapaa tärkeät siinä, miten koko kaupunkiyhteisöä yhteistyössä kehitetään eri toimijoiden kanssa. Sitä työtä olen valmis tekemään paljonkin.
– Harvoin kukaan onnistuu yksin ja kaupunki voi olla monessa asiassa mahdollistaja.
Kaupunkiorganisaatio ei ole Pitkäniemen mukaan aina kiitollisin työympäristö, koska palaute on usein suoraa ja välillä raakaakin.
– Miten hallinnon tekemisen ymmärrettävyyttä ja läpinäkyvyyttä lisätään, on tosi tärkeää. Ihmisten luottamusta ei saa koskaan menettää.
"Kunta on asukkaiden yhteisö, joka ei saisi unohtua"
Pitkäniemi myöntää, että palaute saattaa olla myös epäoikeudenmukaista, jolloin maailmaa on vain jaksettava selittää.
– Kunta on asukkaiden yhteisö, todetaan jo perustuslaissa. Se ei saisi unohtua koskaan. Asiat on järjestettävä tietyllä tavalla, jotta kunta toimii mahdollisimman hyvin.
Kaupungin työnantajavastuulla on riittävän työvoiman saaminen eri organisaatioihin.
– Tehtävämme on saada organisaatio toimimaan niin, että kestämme myös haastavaa työmarkkinatilannetta. Jos maan talous ei kasva, olemme vaikeassa tilanteessa. Silloin meidän on sopeutettava oma strategia ja toiminta siihen paljonko meillä on pelimerkkejä arviolta käytettävissä.
– Kaupungin kasvu ei voi olla sellaista, että sen jälkeen joudumme verottamaan itsemme hengiltä, Pitkäniemi korostaa.
Hänen mukaan kaupungin kannalta kasvun tulisi olla hallittu ja tasapainoinen, ei yli varojen elävä.
– Olen ehkä turhankin usein tottunut saarnaamaan asiasta, hän jatkaa ja myöntää näkemyksensä johtuvan valtiovararainministeriö-dnasta.
– Oikeanlaista riskinottoa: ei liian varovaista, mutta ei myöskään taivaanrannan maalauksia. Hallitusti jostain siltä väliltä.
Kaupunginjohtajan geeneissä virtaa yrittäjäverta
Pitkäniemi on tehnyt lähes koko työuransa valtionhallinnossa, jossa hänen työtehtävät ovat koskeneet myös kuntien rahoitusta ja lainsäädäntöä.
– Yrityksen johtamiskokemusta minulla ei ole. Valtionvarainministeriön työssä yhteistyötä yritysten kanssa oli paljonkin, mikä on opettanut yritystoiminnan logiikkaa.
Kaupunginjohtajan geeneissä kuitenkin virtaa yrittäjäverta, sillä hän tulee yrittäjäsuvusta.
– Isäni on toiminut rahoitusalalla, ja suvusta löytyy muutenkin yrittäjiä useammasta sukupolvesta.
"Kasvavia yrityksiä ja työpaikkoja tulee saada lisää"
Uuden kaupunginjohtajan mielestä Porvoo on hieno kaupunki, jolla on vielä paljoin voitettavaa.
– Täällä asuessa sitä on oppinut sivuille vilkuilemaan matkan varrella, mitä täällä on ja mikä voisi olla vielä paremmin, kotikaupunkinsa kehitystä veronmaksajan näkökulmasta seurannut mies sanoo.
Porvoon erityisvahvuuksia hän löytää useita.
– Kilpilahti ja sen teollisuusklusteri on meille aivan elintärkeä, kun vielä vihreää siirtymä saadaan vietyä läpi. Kasvavia yrityksiä ja työpaikkoja tulee kuitenkin saada edelleen lisää.
Työpaikat vaativat lisää ihmisiä tekemään töitä.
– Porvoossa on hyvä koulutuspohja. Meillä ei ole yliopistoja, mutta ammattikorkeakoulu sekä suomen- ja ruotsinkielinen ammattikoulutus. Koulujärjestelmästä ei saisi tulla niinsanottuja pudokkaita, vaan pienenevien nuorten ikäluokkien todellisuudessa miltei kaikkien koulutettavien tulisi valmistua työmarkkinoille.
Tämä on kova tavoite, mutta Pitkäniemi muistuttaa, että työ ja hyvinvointi kulkevat hyvin usein käsi kädessä.
– Toki on aina ymmärrettäviä poikkeustilanteitakin.
Matkailumarkkinoinnissa Porvoota myydään kauneudella. – Ei pidä kuitenkaanunohtaa historiaa, sillä elämmehän Suomen toiseksi vanhimmassa kaupungissa, kaupunginjohtaja Jani Pitkäniemi sanoo J.L. Runebergin patsaan äärellä.
Marko Wahlström
"Matkailumarkkinoinnissa on vielä paljon mahdollisuuksia"
Matkailumarkkinoinnissa Porvoota myydään kauneudella.
– Siinä meillä on kiistatta vielä paljon mahdollisuuksia, mikä tarkoittaa pykälää nykyistä enemmän kansainvälisiin turistivirtoihin kiinni pääsemistä. Kaupunki sijaitsee vain puolen tunnin päässä Helsinki–Vantaan lentokentältä eli ajallisesti lähempänä kuin vaikkapa Helsingin Kaivopuisto.
– Eikä pidä unohtaa historiaa, sillä elämmehän Suomen toiseksi vanhimmassa kaupungissa.
Porvoon sijainti lähellä pääkaupunkiseutua on Pitkäniemen mukaan sekä etu että jossain määrin haaste.
– Kaupunki ei ole suoraan kiinni pääkaupunkiseudussa, eikä meillä ole raiteita. Toisaalta olemme kiistatta oma viihtyisä entiteetti, joka tarjoaa arkeen ja työmahdollisuuksiin aika paljon.
Työpaikkaomavaraisuus Porvoossa on poikkeuksellisen korkea, yli 90 prosenttia.
– Työpaikkoja ja yrittäjyyttä tarvitsemme edelleen lisää, mikä vaatii pitkäjänteistä työtä ja hyviä rohkaisevia esimerkkejä.
"Menestys ei synny vahingossa"
Porvoon heikkoudet on herkkä aihe, joka saa kaupunginjohtajan asettelemaan sanansa tarkasti.
– Pääkaupunkiseudun muutamat pitäjät ovat sijainniltaan ja taloudelliselta varannoltaan ja luontaiselta väestökasvultaan niin kovia, että meidän pitää löytää omat realiteetit.
– Porvoo on ehkä vähän vielä hakenut sitä omaa tasoa: ollako vai eikö olla osa pääkaupunkiseutua, ja miten se vaikuttaa strategisiin valintoihin. Asukasmäärän kasvu on vähän laahannut tavoitteesta – huolimatta siitä, miten hyvää arkea täällä eletään.
Kaupunki on satsannut muutaman viime vuoden aikana maamme kunnista neljänneksi eniten euroja asukasta kohti toimintamenoja kaupungin palveluihin.
– Olemme käyttäneet rahaa paljon enemmän kuin meidän fyysinen koko edellyttäisi. Täällä on kyllä satsattu, mutta ehkä kyse on siitä, miten osaamme myydä itsemme parhaiten. Ei olla turhan vaatimattomia – asia, joka näkyy monella saralla.
Porvoon heikkouksiin kaupunginjohtaja laskee sen, että Porvoo ei ole korkeakoulukaupunki.
– Koulutuspohjaa voisi olla parhaimmassa tapauksessa enemmän. Tietyssä iässä moni muuttaa täältä pois, mutta toisaalta usea heistä myös palaa jossain vaiheessa takaisin.
Porvoon sijainnissa heikkoudet ja vahvuudet ovat hyvin lähellä toisiaan, mikä vaatii kaupunginjohtajan mukaan tasapainoilua..
– Meidän pitää pystyä hinaamaan itsemme vahvuuksien puolelle, mutta se ei tapahdu sormia napsauttamalla. Se voi vaatia kovan työn ja hyvien ideoiden lisäksi myös brändäystä.
– Jos meinataan pärjätä, tietynlaista aktivismia pitää olla hyvin paljon, koska menestys ei synny vahingossa.
Kaupungin ja hyvinvointialueen paritanssi voisi sujua paremmin
Kaupunginjohtaja kuvailee työtään moninaiseksi, jolla on roolinsa paljonvartijana noin 2 500 työntekijän organisaatiossa.
– Sote-järjestämisvastuun poistumiseen liittyy vielä paljon kysymyksiä. Meidän strategiat sanovat vielä aika vähän siitä, mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tarkoittaa.
Pitkäniemi muistuttaa, että kuntalain ykköspykälän mukaan kunnan tehtävä on edistää kuntalaisten hyvinvointia ja elinvoiman edellytyksiä.
– Kaupungin ja hyvinvointialueen paritanssi voisi jatkossa olla aktiivisempaa. Siinä on molemmin puolin voitettavaa ja lakikin velvoittaa yhteydenpitoon. Emme ole vielä löytäneet kaikkein luontevimpia tapoja.
Lisää uutta järjestettävää kunnille ollaan luomassa parhaillaan, sillä valtio antaa kunnille ensi vuoden aluista alkaen työ- ja elinkeinotehtävät.
– Se sisältää isoja vastuita, jossa myös hyvinvointialueen vastuilla on merkitystä, miten kaupunki onnistuu. Elämme tietynlaisessa symbioosissa, jossa sopivat yhteisen tekemisen tavat on löydettävä. Sama kuntalainen tai kaupunkilainen on molempien asiakas – ja molempien itsehallintoon perustuvien demokratioiden taustalla.
"Täällä tapahtuu Porvoon kaupungin kokoisia asioita"
Kaupunginjohtaja on nähnyt porvoolaisena kaupungin kehityksen.
– Täällä ensimmäisen kerran käydessäni esimerkiksi Länsirannalla ei ollut mitään. Nyt se on huikea alue, joka kehittyy koko ajan, hän sanoo ja antaa katseensa lipua Porvoonjokea pitkin.
Hän muistuttaa, että kaupunkikehityksessä on aina omia vaiheita ja näkee putken päässä paljon tason nostoa monissa yhteyksissä.
– Täällä tapahtuu Porvoon kaupungin kokoisia asioita. Meidän ei pidä tavoitella kuuta ja tähteä taivaalta, vaan uskon pitkäjänteisempään ja asteittaiseen kehittämiseen.
Pitkäniemi korostaa, että Porvoossa on monella mittarilla mitattuna hyvä arki
– Meillä on vaikkapa erinomainen musiikkiopisto, joka lienee valtakunnan parhaimmistoa. Ja liikkumismahdollisuudetkin ovat ihan hyvät.
Kaupunginjohtaja on kuitenkin laajemmassa kuvassa huolissaan etenkin nuorten porvoolaisten fyysisestä liikkuvuudesta.
– On tärkeää, että myös kaupunki mahdollistaa jokaisen liikkumista. Sen ei pidä olla vain kilpailuhenkistä liikkumista, vaan sitä kuuluisaa matalaa kynnystä.
– Ja Porvookin kansainvälistyy maahanmuuton myötä. Se, että otamme sen luontevasti ja taitavasti vastaan, on monella tapaa tärkeää.
Kokonaisturvallisuus on strategisesti tärkeä
Pitkäniemi muistuttaa – valtion näkökulmasta – kokonaisturvallisuuden ajattelutavasta.
– Se, mitä meidän lähimaastoissa geopoliittisesti tapahtuu, pitää olla tosi hereillä. Turvallisuus on todella laaja käsite, ja on tosi tärkeää saada koko kaupunki mukaan. Kyse ei ole vain yhdestä kaupungin hallinnon nurkasta, vaan me olemme kaikki turvallisuuden tekijöitä.
Kokonaisturvallisuus tarkoittaa enemmän kuin sitä, miten toimia suunnitellusti erilaisissa tilanteissa.
– Siinäkin on kyse pitkäjänteisestä toiminnasta: minkälainen on katuturvallisuus, koulu- ja työpaikkaturvallisuus sekä digiturvallisuus, mikä on kasvava ja tärkeä asia, koska meillä on kriittistä infraa riittävästi ympärillämme, Pitkäniemi sanoo.
Kaupunginjohtaja näkee kokonaisturvallisuuden strategisesti tärkeänä kysymyksenä.
– Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen nukuimme ehkä tältä osin yhteiskuntana muutaman vuosikymmenen. Kokonaisturvallisuuden aspekti on läsnä tämän päivän johtamisessa koko ajan. Se on tietyllä tapaa ihan välttämätöntä.
Kaupunginjohtaja Jani Pitkäniemen mielestä Porvoossa on sivistynyt päätöksentekokulttuuri.
Arkisto/Marko Wahlström
"Toimiva päätöksenteko on myös menestymisen elinehto"
Miten demokratia toteutuu Porvoossa?'
– Mielestäni se toimii ihan hyvin. Täällä on sivistynyt päätöksenteko, mikä on erityisen arvostettavaa ja toivon, että se myös säilyy sellaisena.
– Se sisältää sen, että pystytään tekemään myös vaikeita ratkaisuita mieluummin vähän ennemmin kuin liian myöhään. Se vaatii, että haetaan hyviä kompromisseja.
– Toimiva päätöksenteko on myös menestymisen elinehto, jotta pystytään viemään asioita eteenpäin. Se johtaa ajatukseen siitä, että kaupunki on kaikkien asukkaiden kaupunki.
Uusien ihmisten innostaminen on kestoaihe vaalien alla.
– Toivoisin, että kiinnostus päätöksentekoon säilyisi tai paranisi, sillä kuntavaalien äänestysprosentti on alempana kuin sen pitäisi olla. Toki on tullut uusia tapoja vaikuttaa, ja niitä pyritään kaupungin toimesta edistämään, mutta perusstruktuuri nojaa edustukselliseen demokratiaan varmasti vielä hyvin pitkään.
– Kehottaisin kaikkia vähänkin halukkaita miettimään, josko voisi edes kokeilla. Kaikki arvostus heille, jotka uhraavat omaa aikaansa yhteiseen päätöksentekoon.
Kaupunginjohtaja nostaa Porvoonseudun musiikkiopiston yhdeksi kaupungin vahvuuksista. Musiikkiopisto järjestää opetusta Porvoon lisäksi Askolassa, Lapinjärvellä, Loviisassa, Mäntsälässä, Pornaisissa, Pukkilassa ja Sipoossa.
Arkisto/Mika Laine
"Olen vähän tällainen ameeba"
Onko Porvoo juuri sellainen kaupunki, jossa haluat asua?
– Nyt ei ole kiire mihinkään. Kun joka päivä käy lenkillä, niin en ole vielä kyllästynyt.
Unelmien toteutumisen lisäksi Pitkäniemi ei voi olla toistamatta arjen helppoutta, joka on korostunut työmatkan lyhenemisen myötä.
– Täällä saa melkein suurimman osan asioista halutessaan tehtyä. Tykkään kovasti!
Kaupunginjohtaja rentoutuu musiikin äärellä.
– Meillä on kotona soittimia sen verran paljon, että soitan lähes joka päivä pianoa, kitaraa tai harmonikkaa – kotikutoisesti. Musiikkia olen harrastanut 3–4-vuotiaasta.
Pitkäniemen sydäntä lähellä ovat myös mailapallopelit tenniksestä golfiin ja sulkapalloon.
– Olen vähän tällainen ameeba, ja yrittänyt tutustua aika laajalla kirjolla asioihin. Ehkä tässä kaupunginjohtajan työssäkin pelin henki on se, että pitää olla tasaisen kiinnostunut kaikesta.
Kaupunginjohtajan voi tavata myös kulttuurielämysten – teatteri, konsertti ja taidetapahtumien – äärellä.
– Viimeksi olen ollut Jokikarnevaalissa, Villa Haikkossa ja Taidetehtaalla. Pyrin hyödyntämään paikallista tarjontaa, mutta välillä käyn pääkaupunkiseudulla. En hae stadion-elämyksiä, vaan pienempiä kulttuuritapahtumia, joita Porvoo on itse asiassa täynnä.
– Täällä on paljon tapahtumia, joita tehdään suurella sielulla. Esimerkkinä vaikkapa musiikkiopiston oppilaskonsertit ja juniorikoripallo. Tykkään luomu-asioista, joita ei ole viritetty äärimmilleen, vaan ne tarjoavat yleisölle myös yllätyksiä.
"On nautinnollista nähdä, että toiset onnistuvat"
Lempiharrastuksensa, musiikin, parissa Pitkäniemi viettänyt paljoin aikaa myös erilaisissa kokoonpanoissa.
– Yhdessä soittaminen on äärimmäisen antoisaa, sellaista fiilistelyä kavereiden kanssa.
Hän myöntää, että yhdessä soittamisessa vahva yhteys kaupunginjohtajan työhön ja kaupunkiorganisaation johtamiseen.
– Parhaimmillaan on nautinnollista, kun näkee, että toiset onnistuvat ja hommat sujuvat yhdessä hyvin. Ne ovat tosi hyviä hetkiä. Ei tässä omalla asialla ehkä niinkään olla, vaan yhteisön asialla.
– Minulla ei ole muita henkilökohtaisia ambitioita kuin se, että täällä olen ja tehdään asiat mahdollisimman hyvin. Jos näin ei ole enää jonain päivänä, niin sitten pitää harkita toisin.
Porvoon Yrittäjät on yksi keskeinen toimijoiden kirjo, joka kuuluu kaupunginjohtajan sidosryhmiin. Kuvassa yrittäjäyhdistyksen puheenjohtaja Marina Nyberg.
Arkisto/Mika Laine
"Positiivista näkökulmaa me tarvitsemme aina"
Kaupungin työntekijöiden ja luottamushenkilöiden lisäksi kaupunginjohtajan sidosryhmään kuuluu rikas kirjo eri toimijoita.
– Olen yrittänyt tutustua sopivan kokoisina annoksina elinkeinoelämästä tai muusta joukosta koostuviin toimijoihin. Jo pelkästään kaupunkiorganisaatioon tutustumiseen menee oma aikansa.
Mies on ehtinyt ensimmäisen kuukauden aikana tavata kirjavan kirjon ihmisiä ja taustaryhmiä.
– Olen aina elämässäni yrittänyt mahdollisimman laajasti lisätä omaa tietoa ja ymmärrystä asioiden taustalla toimiviin, koska välillä joutuu esittelemään vaikeitakin päätöksiä.
Pitkäniemi jalkautuu mielellään ihmisten pariin, jos vain suinkin ehtii. Hän haluaa yrittää ymmärtää asioiden taustoja.
– Olen tältäkin osalta moniruokainen: kaupungilla liikkuessa ihmisiä tapaa vähän sattumalta, sillä Porvoo on kuin pieni kylä maailman metropoleihin verrattuna.
Pitkäniemi kuvailee kaupunkia asukaslukuaan kompaktimmaksi – myönteisessä mielessä.
– Se ei välttämättä tarkoita, että Porvoo olisi sisäänpäin lämpiävä. Sitäkin tärkeämpää on se, kun ihmiset tuntevat toisiaan ja kohtaaminen on luontevampaa, asiat mahdollistuvat.
Pitkäniemi korostaa, että työn edetessä ajatukset monelta osin kirkastuvat siitä, mitä hän ajatteli ensimmäisenä päivänä.
– Edeltäjäni "JP" sanoi eräässä lähtöhaastattelussa, että kaupunginjohtajan onnistumista mitataan aika pitkässäkin juoksussa. Hirveän nopeita käänteitä on välillä vaikea tehdä.
Uuden kaupunginjohtajan mielestä Porvoo on kehittynyt paljon viimeisten 15 vuoden aikana.
– Siitä tulee hyvä mieli, että asioihin kannattaa panostaa. Korjattavaakin aina riittää, eikä se ota pois sitä hyvää, mitä on saatu aikaiseksi. Se vain vahvistaa ajatusta siitä, että keskitytään omiin vahvuuksiin yhteisöllisesti enemmän kuin siihen, että jotkut asiat ovat huonosti.
– Tottakai huonot asiat pitää nostaa esille, mutta se ei ole välttämättä se olennaisin polttoaine asioiden kehittämiseksi. Positiivista näkökulmaa me tarvitsemme aina.
Porvoon uusi kaupunginjohtaja viihtyy mielellään vähän korkeammilla paikoilla. Kuvassa Haikkoon Lennätinvuori, joka kohoaa 56 metriä merenpinnan yläpuolelle. Albert Edelfelt maalasi syyskesällä 1899 teoksen "Kesäilta Haikkoon selällä".
Arkisto/Marko Wahlström
Korkeat paikat, jokiranta ja empire-Porvoo kiehtovat
PORVOO Kaupunginjohtaja Jani Pitkäniemen viisihenkisen perheen kaikki lapset ovat kasvaneet Porvoossa. Pitkäniemet muuttivat kaupunkiin 17 vuotta sitten.
– Vaimoni on kotoisin Itä-Uudeltamaalta ja viettänyt nuoruuttaan Porvoossa. Yksi syy päätökseemme oli kaksikielinen ympäristö. Toki kaupunki on riittävän lähellä Helsinkiä, jossa itse kävin töissä.
Nyt mies on totutellut uuteen elämänvaiheeseen, jossa noin 20 000 vuosittaista ajokilometriä on vaihtunut työmatkaan läntisestä Porvoosta kaupungintalolle.
Porvoossa mies kertoo viihtyvänsä erityisesti jokirannassa, jossa hän käy lähes päivittäin.
– Minua kiehtovat myös vähän korkeammat paikat, kuten Näsinmäki ja Linnamäki. Kokonniemen kuntoportaita on tullut kiipeiltyä. Haikkoon Lennätinvuori ja Hamarin Tornikallio ovat myös kivoja paikkoja.
Pitkäniemi on pyrkinyt kiertämään Porvoota myös saaristossa ja kylissä saadakseen kokonaisvaltaisen kuvan siitä, minkälaisessa kaupungissa hän asuu.
– Tuomiokirkko ja vanhan kaupungin maisemat ovat tietenkin oleellinen osa Porvoota. Empirekaupunginosa, jota turistit eivät vielä tahdo löytää on niin ikään hienointa Porvoota.
Pitkäniemen mukaan kaupungilla on paljon annettavaa silmille, mikä on yksi valtti Porvoossa viihtymiselle.
– Vaikkapa Hamarinranta ympäristöineen on paikka, johon kelpaa viedä kenet tahansa. MARKO WAHLSTRÖM
FAKTA
Jani Pitkäniemi
» Syntynyt Pirkanmaalla Kangasalla 10.9.1974.
» Koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri.
» Työskennellyt valtionvarainministeriössä kunta- ja aluehallinto-osaston osastopäällikkönä 7 vuotta sekä kunta- ja aluehallinto-osaston kuntatalousyksikön päällikkönä noin 3 vuotta. Sitä ennen työskenteli Suomen EU-edustustossa Brysselissä talous- ja rahoitusasioiden erityisasiantuntijana noin 4 vuotta. Aiemmin toimi valtionvarainministeriössä ja ministeriön hallinnonalalla noin 10 vuotta.
» Muutti perheineen 17 vuotta sitten Porvooseen.
» Harrastaa vapaa-ajallaan musiikin soittamista ja laulamista sekä liikuntaa.
Kaksikieliseen perheeseen kuuluvat vaimo, 19- ja 15-vuotiaat pojat sekä 10-vuotias tytär.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot