Viikon kysymys
A-
A+
Jarkko Sorvanto toivoo kuntalaisten olevan häneen yhteydessä matalalla kynnyksellä.
Mika Laine
LAPINJÄRVI Lapinjärven kunta viettää tänä vuonna 450-vuotisjuhlavuotta. Kunta kuuluu Suomen vanhimpiin, joskin joitakin alueita on nimetty kirkkopitäjiksi jo 1100-luvulla. Vuonna 1575 tuli Lapinjärvestäkin kirkkopitäjä Ruotsin kuningas Juhana III:n määräyksestä.
– Virallinen juhlapäivä on 15. syyskuuta, mutta juhlavuosi aloitettiin jo uutenavuotena Lukkarin puiston näyttävällä valo-show´lla, kertoo kunnanjohtaja Jarkko Sorvanto.
Hän on luotsannut kuntavanhusta vuodesta 2022, jolloin koronakurimus oli jo hellittänyt, mutta Ukrainan sota sotki niin maailman kuin pienten suomalaisten kuntienkin elämää.
– Sota vaikutti maailmantalouteen, ja lisäsi myös meillä muun muassa varautumista, Sorvanto toteaa.
Tällä hetkellä hän on tyytyväinen Lapinjärven taloustilanteeseen. Vahvaa tulosta on tehty vuosina 22-23-24, jolloin on kivuttu mukavasti ylijäämän puolelle.
– Tästä taloudellisesta tilanteesta haluamme Lapinjärvellä pitää kiinni jatkossakin.
Siksi Lapinjärvellä on toteutettu talouden tasapainotusohjelmaa, joka nojaa kolmeen peruspilariin. Tulopohjaa on vahvistettu kunnallisverojen nostolla, menokurilla on säästetty ja omaisuuttakin on myyty.
– Taloutta on tasapainotettu määrätietoisella työllä. Se on vaatinut virkamiesjohdolta, luottamushenkilöiltä ja kunnan henkilöstöltä sitoutumista, Sorvanto kiittää.
Jarkko Sorvanto luotsaa mielellään kunnan 450-juhlavuoden tapahtumia.
Mika Laine
Haasteena on saada pieneen kuntaan lisää asukkaita. Kaikkialla rummutetaan lapsiperheiden perään, niin Lapinjärvelläkin.
– Tietenkin ihan kaikki asukkaat ovat tervetulleita, Sorvanto painottaa.
Muuttoimua on pyritty lisäämään noin 2 500 asukkaan kuntaan muun muassa kehittämällä kyläkeskusta sekä maankäyttöä. Lapinjärvellä on tarjota edullisia tontteja hyvillä paikoilla. Kun kunta järjesti arkkitehtitoimistojen kesken ideakilpailun, osallistujia oli peräti 50. Yhteistyökumppaniksi valittiin arkkitehtuuritoimisto OLARK, jonka kanssa edetään nyt yhdessä eteenpäin. Lapinjärvellä painotetaan myös sitä, että matkaa pääkaupunkiseudulle on vain tunnin verran.
– Lapinjärven vahvuuksia ovat hyvät yhteydet, edulliset tontit, turvallisuus, yhteisöllisyys ja rauhallisuus, Sorvanto luettelee.
Yrittäjyyttä kunnassa pyritään myös kannustamaan ja kehittämään. Keväällä järjestetään juhlavuoden kunniaksi juhlalounas yrittäjäpalkinnon saaneille lapinjärveläisille.
– Pyrin pitämään yhteyttä yrittäjiin, jotta yrittäjyys vahvistuisi. Meillä on enimmäkseen pienyrittäjiä, jotka selviytyvät yleensä suhdannevaihteluista isoja paremmin. Jos täällä olisi jokin iso toimija, sen kaatumisella olisi valtava vaikutus koko kunnalle. Mutta tervetuloa isotkin tänne, Sorvanto hymyilee.
Jarkko Sorvannon työhuone sijaitsee kunnantaloksi muutetun entisen koulun päätyhuoneessa.
Mika Laine
Juhlavuosi näkyy kunnassa eri tavoin. Juhlalogo on valmis, valo-show järjestetty, ja keväällä julkaistaan 450-vuotisjuhlajulkaisu. Julkaisussa on artikkeleita kunnan historiasta ja nykyhetkestä, ja siinä esitellään alueen kyliä. Elokuun alussa koko kylän Puistofestari saa uutta potkua juhlavuoden kunniaksi. Syyskuussa järjestetään erillinen juhla sidosryhmäkutsuvieraille.
– Juhlavuosi näkyy myös itsenäisyyspäivän juhlissa, Sorvanto kertoo.
Kunnan nettisivuille on avattu kalenteri, jossa kunnan yhdistykset ja yritykset voivat ilmoittaa juhlavuoden tapahtumista.
– Toivon, että kuntalaiset muutenkin ottaisivat yhteyttä mahdollisimman matalalla kynnyksellä. Jonkin verran yhteydenottoja tuleekin. Ne käsittelevät yleensä kuntalaisten arkea koskevia asioita, Sorvanto kertoo.
Miltä näyttää Lapinjärven tulevaisuus?
– Haluamme pysyä taloudellisesti vahvana, itsenäisenä kuntana. Pidetään nykyisistä palveluista kiinni, ja vahvistetaan asumista, mutta ei lähdetä liikaa seikkailemaan.
REIJA KOKKOLA
LAPINJÄRVI 450 VUOTTA -GALLUP
Kysyimme lapinjärveläisiltä kolme kysymystä:
1. Kauanko olet asunut Lapinjärvellä?
2. Mikä Lapinjärvellä on parasta?
3. Mitä seikkoja pitäisi kehittää?
Riitta-Leena Norberg.
Mika Laine
Riitta-Leena Norberg
1. Olen asunut Lapinjärvellä vuodesta 2002. Ensin muutin Lapista Helsinkiin, ja sieltä sitten Lapinjärvelle.
2. Täällä on pienen kylän hyvät puolet, eli on rauhaa ja hiljaisuutta sekä luonto lähellä.
3.Täällä on pienen kylän huonot puolet, eli uuden asukkaan voi olla vaikeaa päästä mukaan kyläyhteisöön ja vaikuttaa asioihin. Tähän haasteeseen alkuperäiset lapinjärveläiset voisivat osaltaan vaikuttaa omalla toiminnallaan.
Tarja Andersson.
Mika Laine
Tarja Andersson
1.Olen asunut Lapinjärvellä 62 vuotta.
2.Mielestäni Lapinjärvi on hyvä paikka asua. Mieskin on löytynyt täältä. Olin Lahdessa töissä, mutta tykkään asua maaseudun rauhassa. Täällä on hyvät liikuntamahdollisuudet. Pääsee marjaan ja sieneen.
3.Saisi olla enemmän kauppoja. Myös terveydenhuoltoa pitäisi kohentaa.
Lauri Rissanen.
Mika Laine
Lauri Rissanen
1.Olen asunut Lapinjärvellä rivitalossa vuokralla joulukuusta -24 lähtien. Töissä Salessa olen ollut kaksi vuotta. Aiemmin kuljin töihin Orimattilasta.
2.Lapinjärvi on kiva pikku kylä. Täällä on mukavia ihmisiä, jotka juttelevat mielellään kaupan kassalla. Isoissa kaupungeissa ei ole samanlaista.
3.Toivoisin, että muuttotappio saataisiin pysähtymään, ettei Lapinjärvi rapistuisi. Saataisiin kunta myös nuoria houkuttelevaksi.
LAPINJÄRVI
» Maakunta: Uudenmaan maakunta
» Perustettu vuonna 1575
» Kokonaispinta-ala 339,32 km²
» Väkiluku noin 2 600
» Äidinkieli 2021: suomenkielisiä 64,3 %, ruotsinkielisiä 29,7 %, muita 6 %
» Kunnallisvero: 21,5 %
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot