POR­VOO, KES­KUS­TA Mitä mei­dän ai­kuis­ten tu­lee tie­tää nuor­ten päih­tei­den käy­tös­tä Por­voos­sa juu­ri nyt? Mis­tä tun­nis­tam­me, jos nuo­ri käyt­tää päih­tei­tä? Mitä se vape eli säh­kö­tu­pak­ka oi­kein on ja en­nen kaik­kea, mitä van­hem­pien pi­täi­si teh­dä, et­tei lap­si kään­tyi­si päih­tei­den puo­leen?

Lin­na­jo­en ylä­kou­lus­sa jär­jes­tet­tiin vii­me tiis­tai-il­ta­na ti­lai­suus, jos­sa kou­ral­li­nen asi­an­tun­ti­joi­ta ker­toi tär­keim­mät tär­pit van­hem­mil­le nuor­ten päih­tei­den käy­tös­tä.  

Ti­lai­suu­den jär­jes­ti Por­voon van­hem­pai­nyh­dis­tys ry.

Linnajoen rehtori Arttu Piispanen kertoi, millaista on arki yläkoulussa.

Merja Forsman

Säh­kö­tu­pa­kois­ta on tul­lut il­miö

En­sim­mäi­sen pu­heen­vuo­ron piti Lin­na­jo­en reh­to­ri Art­tu Piis­pa­nen, joka ra­ot­ti por­voo­lai­sen ylä­kou­lun ar­kea.

– Ylä­kou­lui­käi­set ovat elä­män­sä mur­ros­vai­hees­sa. Hor­mo­nit hyr­rää­vät, ja se lait­taa ai­vot se­kai­sin. Vaik­ka nuo­ri voi ol­la ai­kui­sen mi­tas­sa, ai­vot ovat jos­kus 7–8-vuo­ti­aan ta­soa.

Piis­pa­sen mu­kaan ar­ki kou­lus­sa su­juu pää­o­sin hy­vin. Isom­pia vä­li­koh­tauk­sia on har­vem­min, mut­ta päih­tei­siin ylä­kou­lu­ar­jes­sa tör­mä­tään har­mil­li­sen usein.

– 1980-lu­vul­la oli tu­pak­ka­pai­kat, joi­hin men­tiin jou­kol­la röö­kil­le. Täl­lä het­kel­lä pe­rin­teis­tä tu­pak­kaa polt­taa noin 5–10 op­pi­las­ta, jois­ta eh­kä vii­si sään­nöl­li­ses­ti. Pe­rin­tei­ses­tä tu­pa­kas­ta ei siis tar­vit­se ol­la huo­lis­saan.

Mis­tä sit­ten pi­tää ol­la huo­lis­saan? Muun mu­as­sa nuus­kas­ta.

– Nuus­kaa käyt­tää mei­dän kou­lun op­pi­lais­ta jopa kym­me­net sa­tun­nai­ses­ti. Ko­ke­mat­to­mat ei­vät osaa pii­lot­taa nii­tä huu­len al­le ja jää­vät sit­ten kiin­ni. Muu­ten nuus­kaa on­kin mu­ka­va syl­jes­kel­lä ik­ku­noi­hin ja lat­ti­al­le.

Nuus­kan li­säk­si säh­kö­tu­pa­kat eli va­pet ovat mo­nien huu­lil­la.

– Säh­kö­tu­pa­koin­ti on ol­lut il­miö 2–3 vuot­ta, ja vape on var­mas­ti käy­te­tyin päih­de. Ves­san ohi kun kul­kee, hen­to ja miel­lyt­tä­vä­kin haju tart­tuu jos­kus nok­kaan, Piis­pa­nen ker­toi.

Lin­na­jo­en kou­lus­sa on lin­jat­tu, et­tä ves­saan saa men­nä vain yk­si hen­ki­lö ker­ral­laan. Ai­em­min yh­teen kop­piin saat­toi ah­tau­tua kym­me­nen­kin ih­mis­tä va­pet­ta­maan eli polt­ta­maan säh­kö­tu­pak­kaa. 

Al­ko­ho­liin ja kan­na­bik­seen liit­ty­viä ti­lan­tei­ta kou­lus­sa on noin 1–3 vuo­des­sa.

Elämänä Sankari ry:n Veera von Hertzen latasi tiukkaa faktaa nuorten päihteiden käytöstä. Esimerkiksi sähkösavukkeissa voi olla yli keksi kertaa enemmän nikotiinia kuin perinteisessä tupakassa. – Nikotiini aiheuttaa vahvaa riippuvuutta, ja nuoret koukuttuvat aikuisia helpommin.

Merja Forsman

Va­pet­ta­jat ovat va­li­tet­ta­vas­ti ko­e­ka­nii­ne­ja 

Koti on tär­kein eh­käi­se­vän päih­de­työn yk­sik­kö, pai­not­ti Vee­ra von Hert­zen eh­käi­se­vän Elä­mä­ni San­ka­ri -jär­jes­tös­tä. Elä­mä­ni San­ka­ri ry on eh­käi­se­vän päih­de­työn jär­jes­tö.

Von Hert­zen tu­tus­tut­ti van­hem­mat tuo­rei­siin ti­las­toi­hin: 4.–5.-luok­ka­lai­sis­ta por­voo­lais­ty­töis­tä 2,7 pro­sent­tia ja po­jis­ta 7,4 pro­sent­tia on käyt­tä­nyt säh­kö­sa­vuk­kei­ta vä­hin­tään ker­ran.

8.–9.-luok­ka­lai­sis­ta jopa puo­let va­pet­ta­vat jos­kus, ja kym­me­ne­so­sa käyt­tää va­pea päi­vit­täin.

– Säh­kö­tu­pa­kan vai­ku­tuk­sia ei ole tut­kit­tu. Em­me siis voi tie­tää, mit­kä ovat sen käy­tön pit­kän ai­ka­vä­lin seu­rauk­set. Va­pea polt­ta­vat ovat siis ko­e­ka­nii­ne­ja, von Hert­zen ker­toi.

Säh­kö­tu­pak­kaa myy­dään usein hou­kut­te­le­vis­sa pak­kauk­sis­sa, ja nii­tä käy­te­tään yh­des­sä ma­ku­nes­tei­den kans­sa. Ma­ku­nes­tei­den myyn­ti säh­kö­sa­vuk­kei­siin on kiel­let­ty Suo­mes­sa.

– Mo­net nuo­ret luu­le­vat, et­tä va­pet ovat ve­si­höy­ryä! von Hert­zen ker­toi.

Toi­sin kuin jot­kut us­ko­vat, vape ei ole har­mi­ton. Va­pes­sa voi ol­la yli kak­sin­ker­tai­nen mää­rä ni­ko­tii­nia pe­rin­tei­seen tu­pak­kaan näh­den ja usei­ta mui­ta­kin hai­tal­li­sia ai­nei­ta.

– Ni­ko­tii­ni ai­heut­taa vah­vaa riip­pu­vuut­ta, ja nuo­ret kou­kut­tu­vat ai­kui­sia hel­pom­min, von Hert­zen muis­tut­ti.

– Va­pes­sa ja ma­ku­nes­teis­sä on vaik­ka mitä ke­mi­kaa­le­ja, jois­ta ei edes tie­de­tä. Jos­kus ma­ku­nes­teet ovat jon­kun it­se te­ke­miä, von Hert­zen ker­toi.

Säh­kö­tu­pa­koi­ta nuo­ret os­ta­vat ikä­to­ve­reil­taan ja esi­mer­kik­si Snapc­ha­tis­ta ja Te­leg­ra­mis­ta.

Sähkösavukkeissa käytettävä makunesteet on kielletty Suomessa. Makunesteet sisältävät useita haitallisia aineita.

Merja Forsman

Vah­vas­sa hu­ma­las­sa ker­ran kuus­sa

Al­ko­ho­lin suo­sio jat­kuu vuo­des­ta toi­seen. Sitä on ko­keil­lut liki 60 pro­sent­tia 8.–9.-luok­ka­lai­sis­ta por­voo­lai­sis­ta. Joka kym­me­nes on tosi hu­ma­las­sa ker­ran kuus­sa.

Pe­rin­tei­sen nuus­kan si­jaan mo­net käyt­tä­vät ni­ko­tii­ni­pus­se­ja, joi­den pur­kit voi­vat ol­la hy­vin­kin hou­kut­te­le­via nuo­ril­le. Ni­ko­tii­ni­pus­se­ja käyt­tää ty­töis­tä noin 6 pro­sent­tia ja po­jis­ta 12 pro­sent­tia sil­loin täl­löin tai päi­vit­täin.

Kan­na­bis­ta por­voo­lai­sis­ta 8.–9.-vuo­ti­ais­ta on ko­keil­lut noin 10 pro­sent­tia.

– Näi­tä lu­ku­ja kan­nat­ta men­nä kat­so­maan THL:n si­vuil­ta! von Hert­zen suo­sit­te­li pai­nok­kaas­ti.

Pu­heen­vuo­ros­saan hän ha­lu­si tuo­da esiin myös mui­ta riip­pu­vuuk­sia.  

– On tär­keä pu­hua päih­teis­tä, mut­ta myös toi­ses­ta riip­pu­vuu­des­ta: pu­he­li­mes­ta. Sen käyt­tö täyt­tää mo­nel­la kaik­ki riip­pu­vuu­den mer­kit. Kan­nus­tai­sin ra­jaa­maan pu­he­li­men käyt­töä ja il­tai­sin oli­si hyvä, et­tei pu­he­lin pää­tyi­si lain­kaan las­ten ja nuor­ten huo­nei­siin. Van­hem­mat voi­vat ol­la esi­merk­ki­nä, von Hert­zen kan­nus­ti.

Ra­jat on rak­kaut­ta

Van­hem­mat voi­vat vai­kut­taa las­ten­sa päih­tei­den käyt­töön. Oman mal­lin li­säk­si oli­si tär­ke­ää luo­da ko­dis­ta tur­val­li­nen tu­ki­sa­ta­ma, sa­noo von Hert­zen.

– Nuo­ri tah­too tul­la ra­kas­te­tuk­si sel­lai­se­na kuin on. Kaik­kien tun­tei­den tu­li­si ol­la sal­lit­tu­ja. On hyvä tie­tää, et­tä päih­tei­den on­gel­ma­käyt­tä­jis­tä mo­net pa­ke­ne­vat vai­kei­ta tun­tei­ta päih­teil­lä, von Hert­zen ker­toi.

Ko­to­na tu­li­si ol­la ra­jat, jois­ta pi­de­tään kiin­ni. Ra­jois­ta voi kes­kus­tel­la nuo­ren kans­sa osal­lis­ta­vas­ti.

– Suo­sit­te­len ko­to­na avoin­ta kom­mu­ni­koin­tia ja myös päih­teis­tä pu­hu­mis­ta. Ky­sel­kää nuo­ril­tan­ne kuu­lu­mi­sia, vaik­ka sai­sit­te vas­tauk­ses­ta mu­rah­duk­sia. Mitä avoi­mem­paa kes­kus­te­lu on ar­jes­sa, sitä hel­pom­pi on sit­ten pu­hua vai­keis­ta­kin asi­ois­ta.

Nuorisotyöntekijä Karin Rejman kertoi, että nuorisotila Zentran vessojen ulko-ovet jouduttiin poistamaan vapettamisen takia.

Merja Forsman

Vaat­teet vaih­tu­vat va­peen

Va­pen käy­tön voi tun­nis­taa ime­läs­tä ha­jus­ta. Por­voon kau­pun­gin nuo­ri­so­pal­ve­lu­jen nuo­ri­so­työn­te­ki­jät Ka­rin Rej­man ja Jo­han­na Sjöb­lom kier­rät­ti­vät ti­lai­suu­des­sa pus­sil­lis­ta va­pe­ja ja ma­ku­tuok­su­ja.

– Tuok­su muis­tut­taa bo­dy­mis­te­ja, sik­si va­pen käy­tös­tä ei jää niin hel­pos­ti kiin­ni, Rej­man sa­noi.

Nuo­ri­so­työn­te­ki­jät tör­mää­vät säh­kö­sa­vuk­kee­seen va­li­tet­ta­van usein. Lin­na­jo­en ylä­kou­lun ohel­la nuo­ri­so­ti­la Zent­ras­sa on jou­dut­tu puut­tu­maan ves­sas­sa va­pet­ta­mi­seen.

– Jou­duim­me pois­ta­maan ves­so­jen ul­ko-ovet, kos­ka niis­sä käy­tiin ai­em­min po­ru­kal­la va­pet­ta­mas­sa. Zent­ra on iso tila, jo­ten va­li­tet­ta­vas­ti me em­me ai­na näe, jos joku va­pet­taa, Rej­man ker­toi.

Zent­ras­sa nuor­ten säh­kö­tu­pa­kat ta­ka­va­ri­koi­daan, nuo­rel­le ju­tel­laan ai­hees­ta ja van­hem­mil­le il­moi­te­taan ta­pah­tu­nees­ta. 

– Va­pet ja muut päih­teet ovat lait­to­mia, jo­ten em­me saa an­taa nii­tä nuo­ril­le. Vaik­ka on nii­tä­kin van­hem­pia, jot­ka pyy­tä­vät an­ta­maan va­pen ta­kai­sin lap­sel­leen, Rej­man sa­noi.

Va­pet­ta­mi­ses­ta kie­li­vät tuok­sun li­säk­si ko­tiin ker­ty­vät USB-la­tu­rit ja ka­toi­le­vat vaat­teet.

– Hy­vin usein nä­em­me, et­tä nuo­ret kau­pit­te­le­vat vaat­tei­taan ja os­ta­vat sil­lä ra­hal­la va­pe­ja. Toi­saal­ta nä­kyy sitä, et­tä jol­lain toi­sel­la nuo­rel­la on­kin enem­män ra­haa kuin voi­si ku­vi­tel­la, Sjöb­lom sa­noi.

Nuorisotyöntekijä Johanna Sjöblom kertoi, että perheen mallilla ja tuella on merkitystä lapselle, ja että mielekäs tekeminen ja harrastukset auttavat pysymään irti päihteistä.

Merja Forsman

Van­hem­pi, olet lap­sel­le­si tär­keä

Yh­teen­kuu­lu­vuu­den tun­ne ja so­si­aa­li­nen pai­ne ovat useil­le nuo­ril­le suu­rim­mat syyt käyt­tää päih­tei­tä. Päih­teet kiin­nos­ta­vat myös sik­si, et­tä on niin sa­no­tus­ti tyl­sää.

– Jos nuo­ril­la ei ole pa­rem­paa­kaan te­ke­mis­tä, päih­teet al­ka­vat kiin­nos­taa. Sik­si meil­lä on Por­voos­sa päih­teet­tö­miä ti­lo­ja, jot­ka ovat au­ki myös il­tai­sin sekä har­ras­ta­mi­sen mal­li. Nuo­ril­la pi­tää ol­la jo­tain mie­le­käs­tä te­ke­mis­tä. Tut­ki­mus­ten mu­kaan har­ras­tuk­set aut­ta­vat nuo­ria py­sy­mään kai­dal­la tiel­lä, Sjöb­lom ker­toi.

Ys­tä­vien mer­ki­tys nuo­re­na ko­ros­tuu, mut­ta ys­tä­vät ei­vät kor­vaa van­hem­pia.

– Vuon­na 2015 teh­dyn eu­roop­pa­lais­tut­ki­muk­sen mu­kaan ne per­heet, jois­sa vie­te­tään eni­ten ai­kaa yh­des­sä, ovat on­nel­li­sim­pia. Olen var­ma, et­tä se pä­tee vie­lä­kin, Sjöb­lom sa­noi.

Por­voon nuo­ri­so­pal­ve­lu jär­jes­tää vuo­sit­tain 5.-luok­ka­lai­sil­le ky­se­lyn Koh­ti mur­ro­si­kää -tee­ma­tun­nil­la. Yk­si ky­sy­myk­sis­tä on, mitä lap­set kai­pai­si­vat li­sää elä­mään­sä. Tänä vuon­na on yk­si asia nous­sut yli mui­den: enem­män ai­kaa van­hem­pien kans­sa.

– Olet­te tosi tär­kei­tä lap­sil­len­ne, Sjöb­lom huo­maut­ti.

Mika Seikku, Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen Nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden esihenkilö, muistutti: – Tiedä, missä nuoresi on ja kenen kanssa hän liikkuu.

Merja Forsman

Tie­dä, mis­sä lap­se­si liik­kuu

Il­lan vii­mei­sen pu­heen­vuo­ron pi­tä­jä, Mika Seik­ku, toi­mii nuor­ten mie­len­ter­veys- ja päih­de­pal­ve­lui­den esi­hen­ki­lö­nä Itä-Uu­den­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­eel­la.

Seik­ku on teh­nyt uran ri­kos­seu­raa­mus­lai­tok­ses­sa. Hä­nen  vies­tin­sä on ki­tey­tet­tä­vis­sä yh­teen lau­see­seen:

– Tie­dä, mis­sä nuo­re­si on ja ke­nen kans­sa hän liik­kuu. 

»» Ti­lai­suut­ta tu­ki­vat Suo­men Van­hem­pain­liit­to ja Uu­den­maan Osuus­pank­ki.