Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
Sano se!
A-
A+
– Tuntuu siltä, että akkumateriaalitehtaat ovat saaneet epävirallisia lupauksia toimia. Ja nyt ihmetellään, kun ilkeät kansalaiset ja pienet yhdistykset vastustavat, ympäristötieteen filosofian maisteri Outi Lankia sanoo ja katsoo edessään siintävää Suomenlahtea.
Marko Wahlström
PORVOO–HAMINA Katse suuntautuu merelle. Lokin kirkuna kuuluu jostain kaukaa. Meri kimaltelee.
Ympäristö- ja työturvallisuustehtävien parissa niin yrityksissä, viranomaisena kuin tutkijana koko työuransa tehnyt porvoolainen Outi Lankia, 43, katsoo merenrannasta avautuvaa itäisen Suomenlahden maisemaa.
– Vesi on ollut minulle aina tärkein luontoarvo. Opiskellessani ympäristötieteitä erikoistuin vesiensuojeluun ja toksikologiaan, hän sanoo.
Päästölaskelmat tehty tietokonemallinnuksen avulla
Vuosi sitten kevättalvella Haminassa sijaitsevan mökkipaikkansa naapuri näytti Lankialle lehtileikettä, jossa kerrottiin, että suunniteltu akkumateriaalitehdas aikoo laskea puhdistettua jätevettä Haminanlahden edustalle.
– Otin yhteyttä yritykseen ja sain tiedot jäteveden koostumuksesta. Ei ollut todellakaan puhdistettua!
Kokeneelle tutkijalle tietokonemallinnuksen avulla tehtyjen päästölaskelmien tiedoista paljastui karu todellisuus.
– Akkumateriaalitehtaan jätevesi sisälsi natriumsulfaattia 100 000 tonnia vuodessa ja pitoisuudella. joka on 200-kertainen murtoveden sulfaattipitoisuuteen, mikä on hyvin myrkyllinen murtoveden kaloille ja pohjan eliöstölle.
Saamistaan tiedoista paljastui myös isot määrät ammoniumtyppeä, nikkeliä ja alumiinia.
– Kaikki sulfaatti ja alumiini oli laskettu mereen ilman mitään puhdistusta. Se tuntui käsittämättömältä, miksi uusi teollisuudenala kuormittaisi näin paljon Suomenlahtea.
Yleisötilaisuus Haminassa viime toukokuussa
Ympäristötieteilijä huolestui ja tarttui toimeen.
– Nopeasti syntyi ryhmä Haminan seudun asukkaista ja Suomen Luonnonsuojeluliiton Kaakkois-Kymen yhdistyksestä, joiden kanssa aloimme ottamaan vaikutuksista selvää.
Asukkaat ja luontoväki järjestivät yleisötilaisuuden Haminassa 13.5.2023 otsikolla "Miten akkumateriaalitehtaan jätevedet vaikuttavat Haminan meriluontoon?"
– Puhumassa oli asiantuntijoita ja akkumateriaalitehtaan toimitusjohtaja. Tapahtuma oli menestys ja sinne saapui kuulijoita noin 200, Lankia muistelee.
– Akkumateriaaliteollisuuden toimintatapa tuntuu vanhanaikaiselta. Lasketaan kaikki ensin mereen ja sitten siihen reagoidaan, kun huomataan, että se ei ollutkaan hyvä juttu, Outi Lankia sanoo.
Marko Wahlström
Kuukaudessa 67 421 nimeä ja 1 290 sivua kommenteja
Porvoolainen sai kutsun puhumaan Haminan-tapauksesta Suomi Areenalle Poriin viime kesäkuun lopulla.
– Olin haastattelussa samana iltana MTV3:n uutisissa.
Laajempi valtakunnallinen keskustelu varsinaisesti alkoi kuitenkin vasta tänä keväänä Puhtaan meren puolesta ry;n kansalaisadressin seurauksena.
Yhteensä 67 421 nimeä 1 290 sivua kommentteja kuukaudessa kerännyt "Itämeri ei ole akkuteollisuuden kaatopaikka" -kansalaisadressi luovutettiin ympäristöministeri Kai Mykkäselle (kok.) ja Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutzille (r.) maaliskuun lopulla. Mukana puhumassa oli myös porvoolainen merianalyytikko Jere Riikonen ja Suomen Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Tapani Veistola.
Adressi vastustaa Haminassa toimivan suomalais-kiinalaisen CNGR Finland Oy:n viime helmikuussa Etelä-Suomen aluehallintoviraston (AVI) myöntämää ympäristölupaa, jolla se saa sijoittaa yli 99,5 prosenttia eli yli 142 000 tonnia vuodessa akkumateriaalitehtaan jätteistä Suomenlahteen. PMP:n mukaan päätös on huolestuttava ennakkotapaus.
– Adressi vei minut muun muassa Huomenta Suomeen, Lankia tuumaa.
Puhtaan meren puolesta (PMP) on valtakunnallinen, poliittisesti sitoutumaton ja vapaaehtoistoimintaan perustuva yhdistys, jolla on jäseniä ympäri Suomen. Kansalaisjärjestön missiona on vesistöjen suojelu.
»» Tallenteen luovutustilaisuudesta voi katsoa tästäAkkumateriaalitehtaasta jätetty 489 muistutusta
Kymenlaaksossa aihe on ollut näkyvästi esillä medioissa viime vuoden keväästä lähtien. Haminan akkumateriaalitehtaan ympäristölupahakemuksesta esimerkiksi jätettiin 489 muistutusta, mikä lienee Suomen-ennätys.
– Itämeren tila on monelle todella tärkeä asia ja tehtaan suunnitelma kuormittaa rannikkovesiä on saanut laajan vastustuksen, Lankia sanoo.
Ruotsissa Northvoltin akkumateriaalitehdas minimoi päästöt vesistöön, ja talteenotetusta sulfaatista toinen yritys valmistaa kaliumsulfaattilannoitetta perunalle ja tomaatille.
– Niin pitäisi toimia Suomessakin, Lankia toteaa.
Haminan akkumateriaalitehtaalle myönnetystä ympäristöluvasta on jätetty yhteensä 12 kirjallista valitusta Vaasan hallinto-oikeudelle. Niiden joukossa ovat muun muassa Puhtaan meren puolesta ry, Suomen Luonnonsuojeluliiton Kymenlaakson piiri, Natur och miljö rf, Loviisan saariston kalatalousalue, Haminan-Virolahden kalatalousalue, Kymen kalatalousalue, Kaakkois-Suomen Kalatalouskeskus ry, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalouspalvelut -yksikkö, Kotkan Pitkäsaaren asukkaat ja kesämökkikiinteistöjen omistajat, haminalaisen vesialueen osakkaat ja Summankylän osakaskunta.
CNGR Finland Oy:n omistavat kiinalainen CNGR Advanced Material (60 prosenttia) ja Suomen valtion erityistehtäväyhtiö Suomen Malmijalostus Oy (40 prosenttia), joka aiemmin toimi Terrafame Group Oy -nimellä.
Haminan lisäksi Kokkolaan suunnitteilla jätti-iso tehdas
Porvoolaisen mukaan taistelu akkumateriaalitehtaan aiheuttamia päästöjä vastaan on ollut kannattavaa, mutta vielä ei olla "maalissa".
– Hamina (CNGR Finland Oy) on vain yksi monesta. Kokkolaan (Umicore Finland Oy) suunnitellaan vielä suurempaa akkumateriaalitehdasta ja myös siellä lähes kaikki tuotannon jätteet halutaan sijoittaa rannikkoveteen talteenoton sijaan.
– BASF:n Harjavallan akkumateriaalitehdas ajaa rekalla jätteet Poriin ja laskee ne mereen ilman käsittelyä, Lankia jatkaa.
Lankian mukaan Talvivaaran onnettomuuden sulfaatti- ja alumiinipäästöt ovat hyvin pieniä näiden tehtaiden päästöihin verrattuna. jos nämä sallitaan ja käsittelyä ei vaadita.
– Iso pettymys oli, kun aluehallintovirasto (AVI) ei huomioinut lähes 500 muistutusta ja ympäristölupapäätös viime helmikuussa oli kiinalais-suomalaisen yrityksen toiveiden mukainen.
Näin syntyi ajatus kansalaisadressista, joka alkoi ensin levitä sosiaalisessa mediassa, ja suosion myötä lukuisat mediat ovat aiheesta kirjoittaneet.
– Keskusteluja ja uusiin ihmisiin tutustumista on ollut todella paljon. Voisi sanoa, että suurin osa tukee ja ajattelee samoin. Hyvin pieni vähemmistö kannattaa sitä, että uudet investoinnit voi tehdä Itämeren kustannuksella, Lankia sanoo.
Kehittämisyhtiö Cursorin mukaan akkuteollisuudesta on kehittymässä keskeinen taloudellisen kasvun moottori Kotkan–Haminan seudulle ja laajemminkin Kaakkois-Suomeen. Yhtenä askeleena käynnissä olevien hankkeiden kotiuttamiseksi delegaatio oli tutustumassa akkuteollisuuteen Kiinassa viime maaliskuun alussa.
Cursor Oy
"Epävirallinen lupaus laskea jätevedet Itämereen"
Lankian mukaan murtovesialueen kalalajeille ja pohjaeliöstölle haitallinen sulfaattipitoisuus on noin 1 100 milligrammaa litrassa.
Itämeren luonnollinen sulfaattipitoisuus on noin 300 milligrammaa litrassa, johon eliöstö on sopeutunut.
– Akkumateriaalitehtaiden vesissä pitoisuudet ovat 30 000–60 000 milligrammaa litrassa. Näin väkeviä vesiä Suomessa ei ole missään koskaan, Lankia sanoo.
Painava aineksena sulfaatti painuu meren pohjaan ja aiheuttaa hapettomuutta.
– Näin pohjasta lähtee vapautumaan fosforia, mikä aiheuttaa vesistön rehevöitymistä, Lankia selvittää.
Hänelle on tullut tunne, että kaikki kolme Suomessa toimivaa akkumateriaalitehdasta ovat saaneet epävirallisen lupauksen saada laskea jätteet Itämereen.
Akkumateriaalitehtaat jalostavat osittain Suomesta louhittavaa akkumateriaalia, mutta tuovat sitä myös muualta maailmasta.
– Akkumateriaalitehtaiden korkea jalostusarvo on hieno asia, mutta miksei jätettä kuitenkaan oteta Suomessa talteen, vaan dumpataan Perämereen ja Suomenlahteen, Lankia ihmettelee.
Hänen mukaan Euroopan Unioni ei ole vielä ottanut kantaa akkumateriaalitehtaiden toimintaan.
– Akkumateriaaliala on alana vielä sen verran uusi, että EU:n tasolla ei ole vielä mitään tehty mitään omia vaatimuksia, kuten on monille muille aloille. Niitä on varmasti tulossa, mutta ei näin äkkiä.
Vaasan hallinto-oikeuteen tehty yhteensä 12 valitusta
Kansalaisadressi liitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen menneeseen valitukseen.
– Valituksia ympäristöluvasta on tehty yhteensä 12, mikä on paljon. Myös kalatalousviranomainen valitti. Ei ole tyypillistä, että toinen viranomainen valittaa, Lankia sanoo.
Hänen mukaan lupapäätöksessä oli paljon puutteita ja vaikutusten vähättelyä. Päätös perustuin teoreettiseen mallinnukseen, jossa oli virheitä ja muun muassa lainmukaista YVA-menettelyä ei ole purkupaikalle tehty lainkaan.
– Ennen kaikkea toivon, että Suomen akkuteollisuus muuttaisi kantaansa, että jätevedet puhdistettaisiin ja uusi teollisuus toimisi meillä yhtä vastuullisesti kuin Ruotsissa. Yhdysvalloissa ja Australiassa. Länsimaissa natriumsulfaatti tullaan ottamaan talteen ja se hyödynnetään lannoitteen raaka-aineena, Lankia toivoo.
Hänen mukaan Suomi painii tällä hetkellä samassa kastissa Kiinan ja Marokon kanssa.
– Haminassa toimiva CNGR suunnittelee parhaillaan vastaavaa tehdasta Marokkoon, jossa jätevedet päätyisivät Atlantin valtamereen. Kiinassa jätevedet päätyvät Tyyneen valtamereen.
– En koe olevani hankala, koska uskon ajavani oikeaa asiaa. Miksi Suomessa sijoittaisimme raaka-aineen kuormittamaan Itämerta? Outi Lankia kysyy.
Marko Wahlström
"Itämeren kuormitus halvempaa kuin tehokas puhdistaminen?"
Lankia epäilee, että Itämeren kuormittaminen on halvempaa kuin tehokas jätevedenpuhdistus.
– Suomi on nyt surullinen esimerkki ja siksi on vaikutettava parhaansa mukaan. Nyt tilanne on huolestuttava, kun maamme akkuteollisuus tavoittelee samaa toimintamallia myös muissa rannikkokaupungeissa.
Porvoolaista on pyydetty muun muassa nyt juontamaan keskustelutilaisuus ensi kesän Suomi Areenaan otsikolla "Itämeri ei ole akkuteollisuuden kaatopaikka".
Keskustelemaan ovat tulossa muun muassa Itämeri-paneelin puheenjohtaja Seppo Knuuttila, entinen oikeusministeri Hannele Pokka, Akkuteollisuus ry:n toimitusjohtaja Pia Vilen ja toimittaja–vaikuttaja Noora Shingler.
»» Näin CNGR Finland Oy kertoo havainnevideolla, kuinka Haminan akkumateriaalitehtaan jäteveden purkumenetelmä toimii"Uutta teollisuutta ei missään nimessä vastusteta"
Puhtaan Itämeren lähettiläs on nykyisin Puhtaan meren puolesta ry:n hallituksen jäsen. Hän lähti yhdistyksen toimintaan mukaan viime vuoden loppupuolella.
Yhdistyksen kautta vaikutetaan koko Suomen rannikkovesiä koskeviin kysymyksiin ja nyt erityisesti akkumateriaalitehtaiden päästöihin.
– Uutta teollisuutta ei missään nimessä vastusteta, mutta pyrimme vaikuttamaan siihen, että tehtaiden jätevedet käsitellään sulfaatin, typen ja metallien osalta kuten muissakin sivistyneissä valtioissa, Lankia sanoo.
Hänen mielestä akkumateriaaliteollisuuden toimintatapa tuntuu vanhanaikaiselta.
– Lasketaan kaikki ensin mereen ja sitten siihen reagoidaan, kun huomataan, että se ei ollutkaan hyvä juttu. Näin toimi metsäteollisuus joskus 1960- ja 70-luvulla, kun esimerkiksi Lievestuoreen ja Kotkan Sunilan kaikki päästöt laskettiin jokiin ja mereen.
Lankian mukaan esimerkkitapaukset hyväksyttiin työpaikkojen ja taloudellisen kasvun varjolla.
– Tuntuu, että nyt Suomessa toistetaan vanhan ajan virheitä, jotta maahamme saadaan luotua uusia työpaikkoja ja sen mukaan ympäristölle voidaan tehdä ihan mitä vain. Se tuntuu oudolta.
"Edustamme isoa kansan mielipidettä"
Lankia ei koe asettuneensa teollisen toiminnan kehityksen jarruksi.
– Kansalaisadressi kertoo sen, että kyseessä on kansalaisten mielipide. Koen, että edustamme isoa mielipidettä.
Adressia voinee pitää lajissaan eli ympäristöasioihin painottuvana eräänlaisena Suomen-ennätyksenä.
– Vuosi sitten kerätty Riikka Purran pitää erota -adressi sai noin 100 000 nimeä, Lankia naurahtaa.
Adressi keräsi tuhansia kommentteja ihmisiltä, jotka kantavat huolta Itämeren tilasta ja puhdistamattomista jätevesipäästöistä. Adressin allekirjoitukset kommentteineen on lisätty Vaasan hallinto-oikeudelle lähteneeseen viralliseen valitukseen.
FAKTA
Outi Lankia
» Syntynyt Helsingin Pukinmäessä 43 vuotta sitten. Ollessaan vuoden ikäinen perhe muutti Kuopioon ja edelleen saaristokunta Vehmersalmelle. Asuu Ylä-Haikkoossa Porvoossa.
» Koulutus: Ylioppilas Kuopion Lyseon lukiossa. Opiskeli Kuopion yliopistossa ympäristötiedettä ja sivuaineena toksikologiaa. Erikoistui sisäilma- ja työhygieniaan sekä maaperän ja vesien suojeluun. Valmistui filosofian maisteriksi.
» Työura: Neste Oyj:n ympäristö- ja työturvallisuuspäällikkö, ISS Palvelut Oy:n työturvallisuuspäällikkö, kansainvälisen kemianteollisuuden yritys Ashlandin EHS-insinööri, Työterveyslaitoksen tutkija, sisäilmatutkimuksia tekevän yrityksen konsultti ja Porvoon kaupungin terveydensuojelusuunnittelija.
» Luottamustoimiura: Porvoon kaupunginvaltuuston jäsen 2021–, Porvoon kaupunginvaltuustpn ja -hallituksen jäsen 2017–2021, Porvoon suomalaisessa seurakunnan seurakuntaneuvoston ja yhteisen kirkkovaltuuston jäsen, Porvoon ja Loviisan Klubitalon neuvoa-antavan hallituksen jäsen sekä Uudenmaan Osuuspankin edustajiston jäsen.
» Järjestöura: Puhtaan meren puolesta ry:n hallituksen jäsen, Mannerheimin Lastensuojeluliiton paikallisyhdistys, Suomen Kampurajalkayhdistys ja Porvoon Nuorkauppakamari.
» Harrastaa vapaa-ajallaan puutarhanhoitoa ja mökkeilyä.
» Perheeseen kuuluu kolme poikaa, yrittäjäpuoliso ja Kapu-kissa, joka tuli Tolkkisten löytöeläintalosta.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot