POR­NAI­NEN, LAUK­KOS­KI Ok­sat roik­ku­vat he­del­mien pai­nos­ta maa­ta koh­ti. Yli 250 ome­na­puu­ta ovat täyn­nä ja odot­ta­vat kä­sin­poi­min­taa. Ome­noi­den ke­ruu kes­tää sa­to­kau­des­ta riip­pu­en 3–5 viik­koa.

– Tuos­sa on maa­ti­ais­la­ji­ke Ep­pu­lais­ta, jos­ta val­mis­te­taan sii­de­riä, Por­nais­ten Lauk­kos­kel­la si­jait­se­van ome­na­ti­lan van­ha emän­tä Ei­la Tor­vas­ti ker­too.

Ti­lal­la kas­va­te­taan tu­si­nan ver­ran eri syys- ja tal­vi­la­jik­kei­ta, jois­ta myyn­ti­la­jik­kei­ta on kym­men­kun­ta. Jouk­koon mah­tu­vat myös Tur­so, Le­paan Me­lo­ni, Lin­na­no­me­na, Ana­nas­ka­ne­li, Sär­sö, Ber­gius, Gren­man, Juu­so ja Kirk­nie­men Tal­vi sekä Val­kea kuu­las ja Åke­rö.

– Ome­noi­ta on niin pal­jon, et­tei vä­liin pää­se. Mut­ta ai­ka vä­hän nii­tä on tul­lut alas. Sato on tänä vuon­na to­del­la laa­du­kas­ta, Tor­vas­ti häm­mäs­te­lee ti­lan his­to­ri­an suu­rin­ta sa­to­vuot­ta.

Hän ar­vi­oi, et­tä tänä vuon­na luo­mu­ti­lal­la ylit­tyy rei­lus­ti ti­lan edel­li­nen pun­nit­tu sa­to­en­nä­tys, joka oli noin 7 000 ki­loa.

– Luon­to mää­rää vii­me kä­des­sä sa­don, Ei­la Tor­vas­ti sa­noo.

Lähdeahon tilan omenapuutarha on sijaitsee laaksomaisessa maastossa. Tilalla on yli 250 omenapuuta.

Marko Wahlström

Lähdeahon tilalla kasvatetaan tusinan verran omenalajikkeita, joista kymmenkunta on kauppalajikkeita.

Marko Wahlström

Laak­so­mai­nen ome­na­puu­tar­ha hie­ta­maal­la

Tor­vas­ti ku­vai­lee Läh­de­a­hoa eri­koi­sek­si pai­kak­si, joka on ai­koi­naan ol­lut pel­to­maa­ta sar­ka­o­ji­neen. Laak­so­mai­sen ome­na­puu­tar­han maa­pe­rä on hie­ta­maa­ta.

– Tämä on maa­pe­räl­tään van­ha paik­ka, jos­sa ei ole käy­tet­ty kos­kaan mi­tään vä­ki­lan­noit­tei­ta. Olem­me käyt­tä­neet ai­no­as­taan kas­vi­pe­räi­siä luo­mu­lan­noit­tei­ta.

Tor­vas­ti on ha­vain­nut tänä vuon­na ome­na­ti­lal­la to­del­la run­saas­ti pie­nen­pie­niä pe­to­punk­ke­ja, jot­ka syö­vät kaik­ki ome­na­tu­ho­lai­set.

– Ei se ai­na on­nis­tu. Kyl­lä nii­tä tu­ho­lai­si­a­kin on näi­hin vuo­siin mah­tu­nut. Toki sil­loin­kin me­hua ome­nois­ta on saa­tu.

Por­nais­lai­nen yrit­tä­jä­pa­ris­kun­ta Ei­la ja Aar­to Tor­vas­ti pe­rus­ti­vat ome­na­ti­lan vuon­na 2000. Aar­to oli ai­em­min kul­je­tus­lii­ke- ja huol­to­a­se­ma­y­rit­tä­jä sekä Ei­la kam­paa­ja.

– Idea läh­ti liik­keel­le syn­nyin­ko­ti­ni suu­ris­ta ome­na­puis­ta. Lu­mi­soh­jos­sa tal­lus­tel­les­sa­ni muis­tin, et­tä olin ai­na haa­veil­lut ome­na­puis­ta. Sil­loin pää­tim­me, et­tä lai­tam­me tä­hän ome­na­tar­han, Ei­la ker­too unel­man­sa to­teu­tu­mi­ses­ta.

Tor­vas­tit ovat is­tut­ta­neet kaik­ki ny­kyi­set ti­lal­la ole­vat van­hem­mat ome­na­puut.

Yh­teis­työ­tä Wil­de­man­sin luo­mu­ti­lan kans­sa

Läh­de­a­hon ti­lal­la ome­nat ke­rä­tään per­heen omin voi­min. He­del­mis­tä teh­dään hil­loa ja me­hus­te­taan.

– Ne, mitä ei it­se pys­ty­tä tuot­ta­maan, me­ne­vät sii­de­ri­o­me­nak­si Akaas­sa toi­mi­val­le Te­ris­saa­ren pa­ni­mol­le, joka val­mis­taa luo­mu­sii­de­riä, toi­sen pol­ven ome­na­ti­lal­li­nen Han­na Tor­vas­ti ker­too.

Me­huo­me­nat por­nais­lais­ti­la käy pu­ris­tut­ta­mas­sa Wil­de­man­sin luo­mu­ti­lal­la Lo­vii­san Is­nä­sis­sä.

– Li­säk­si rah­ti­kui­va­tam­me omas­sa kui­vu­ris­sa ome­noi­ta ja ko­ti­tar­ve­käyt­töön vil­liyrt­te­jä. Osa ome­nois­ta kui­va­taan las­tuik­si ja rou­heik­si, jot­ka me­ne­vät mys­lin val­mis­ta­jil­le (muun mu­as­sa Kei­nu­hon­gan tila Pa­das­jo­el­la), Tor­vas­ti jat­kaa.

– Kui­vat­tu­ja ome­na­las­tu­ja myy­dään ku­lut­ta­jil­le myös suo­raan ti­lal­ta ja lä­hi­a­lu­een kau­pois­ta, hän li­sää.

Ome­na­las­tu­jen ja -rou­hei­den sekä me­hun li­säk­si tila myy ku­lut­ta­jil­le myös tuo­re­o­me­naa.

Lähdeahon omenatilan toisen polven omistaja Eija Kainulainen kirjoittaa tuotetiedot omenarouhesäkkiin. Äiti Eila Torvasti antaa ohjeita. Vieressä Hanna Torvastin Aleksi-poika.

Marko Wahlström

Kuivatuista omenoista tuotetaan myyntiin muun muassa sokerilla ja kanelilla maustettua rouhetta, jota voi käyttää myslin tapaan.

Marko Wahlström

"Täy­tyy­hän ai­kaan­saan­nos­ta jat­kaa"

Ome­nien li­säk­si ti­lal­la kas­va­te­taan mus­ta- ja pu­na­he­ruk­kaa sekä si­pu­lia ja pe­ru­naa. Ti­lal­le ra­ken­net­tiin tuo­tan­to­ra­ken­nus ja ko­neel­li­ses­ti jääh­dy­tet­ty kel­la­ri vuon­na 2006.

– Kun jo­tain on luo­tu ja saa­tu ai­kaan, niin täy­tyy­hän sitä yl­lä­pi­tää ja jat­kaa. Ja it­se olem­me ol­leet puu­tar­haa myös te­ke­mäs­sä, kun puut is­tu­tet­tiin, niin ikään toi­sen pol­ven ome­na­ti­lal­li­nen Ei­ja Kai­nu­lai­nen sa­noo.

Ti­lan ny­kyi­nen omis­ta­ja­su­ku­pol­vi käy päi­vä­töis­sä muu­al­la. Ome­na­ti­lal­la vii­let­tää jo kol­mat­ta su­ku­pol­vea. Haas­tat­te­lu­päi­vä­nä pai­kal­la oli­vat Han­na Tor­vas­tin po­jat Ma­ti­as ja Alek­si. Ei­ja-sis­kol­la puo­les­taan on kol­me tyt­töä.

Lähdeahon omenatilan toiminnassa on mukana jo kolmatta sukupolvea. Kuvassa Eija Kainulainen (vas.), Eila Torvasti, Hanna Torvasti ja lapset Aleksi ja Matias sekä Ruska-koira.

Marko Wahlström

Ome­na­tar­ha kai­paa hel­lyyt­tä ja rak­kaut­ta

Ome­na­puu­tar­ha vaa­tii jat­ku­vaa hoi­toa.

– Puut pi­tää ke­vääl­lä lei­ka­ta ja lan­noit­taa sekä run­ko­ja pes­tä me­kaa­ni­ses­ti va­ro­vas­ti sam­ma­lees­ta, Han­na Tor­vas­ti ker­too.

– Ja ke­säl­lä­kin pui­ta lei­ka­taan, Ei­ja Kai­nu­lai­nen li­sää.

Luo­mu­tar­han yl­lä­pi­tä­mi­nen vaa­tii jat­ku­vaa tark­kai­lua – hel­lyyt­tä ja rak­kaut­ta.

– Enää ei eh­di sa­mal­la ta­val­la hoi­ta­maan kuin en­nen, kos­ka puut ovat kas­va­neet niin pal­jon, Ei­la Tor­vas­ti li­sää.

Luo­mu­tar­han ym­pä­ris­tön hoi­to nur­mi­kon leik­kauk­si­neen vie oman ai­kan­sa.

– Syys­lan­noi­tet­ta käy­te­tään val­mis­ta­maan kuk­ka-ai­het­ta, Kai­nu­lai­nen sa­noo.

Sis­kok­set op­pi­vat päi­vit­täin jo­tain uut­ta ome­na­tar­has­ta.

– Äi­din ko­ke­mus tuo uut­ta tie­toa, Han­na Tor­vas­ti sa­noo.

Myös maa­ta­lous­by­rok­ra­tia on eh­ti­nyt tul­la tu­tuk­si.

– Maa­ta­lous­po­li­tii­kan kie­mu­rat vai­kut­ta­vat tän­ne ruo­hon­juu­ri­ta­sol­le suo­raan. Nii­den asi­oi­den kans­sa täy­tyy ol­la he­reil­lä: pie­ni­muo­toi­sen toi­min­nan kan­nal­ta ne ai­heut­ta­vat vä­lil­lä tur­hau­tu­mis­ta, kos­ka sää­dök­set on teh­ty iso­jen ti­lo­jen mu­kaan, Kai­nu­lai­nen sa­noo.

Luo­mu­ti­lan pa­pe­rit ja kas­vu­pai­kat tar­kas­te­taan ker­ran vuo­des­sa.

– Mut­ta kyl­lä­hän puut ovat nyt upei­ta, kun äi­ti on hoi­ta­nut nii­tä hy­vin. Ne ovat kuin vii­ni­köyn­nök­siä täyn­nä ome­noi­ta, Han­na Tor­vas­ti tuu­maa.

Läh­de­a­hon ti­lal­la on läh­de, jos­ta vesi va­luu kol­meen lam­peen. Lam­mis­ta saa­daan tar­vit­ta­es­sa kas­te­lu­vet­tä vil­je­lyk­sil­le.

Parkkojan koulun opettajana päivätyötään tekevä Eija Kainulainen on koko ikänsä saanut seurata vanhempiensa työtä Lähdeahon omenatilalla.

Marko Wahlström

Nuor­ten ome­na­pui­den leik­kaus kan­taa he­del­mää

Nuor­ten ome­na­pui­den hoi­to­leik­kaus ma­ta­lak­si, avoi­mek­si ja il­ma­vak­si kan­taa myö­hem­min he­del­mää.

– Usein ko­ti­puu­tar­hois­sa ei raas­ki­ta lei­ka­ta sil­loin, kun puu on vie­lä pie­ni. Puun muo­to pi­täi­si ra­ken­taa juu­ri sil­loin, Han­na jat­kaa.

– Olen saa­nut sel­lai­sen oh­jeen, et­tä jos on kak­si ok­saa ja toi­nen pi­tää lei­ka­ta pois, niin leik­kaa ai­na se isom­pi pois, Ei­la sa­noo.

Tor­vas­tit muis­tut­ta­vat, et­tä tark­kaa hoi­to-oh­jet­ta leik­kauk­seen on kui­ten­kin vai­kea an­taa, sil­lä jo­kai­nen puu on yk­si­lön­sä.

– Il­ma­vas­sa puus­sa pö­ly­tys ta­pah­tuu pa­rem­min, kos­teus ei jää ok­siin ja ei­vät­kä tu­ho­hyön­tei­set jää mu­hi­maan. Ome­nat myös kyp­sy­vät pa­rem­min, Han­na sa­noo.

– Tar­has­sa on myös ome­na­puu­van­huk­sia, joi­ta ei hir­ve­äs­ti voi enää lei­ka­ta. Niil­lä on oma elä­män­sä ol­lut, joka leik­kauk­sel­la me­nee pi­lal­le, hän li­sää.

Ei­la muis­tut­taa, et­tä van­hal­la ome­na­puul­la on niin isot juu­ret, et­tä leik­kauk­sen jäl­keen se al­kaa usein kas­vat­ta­maan run­saas­ti uu­sia ok­sia.

– Van­ho­jen ome­na­pui­den leik­kaus­ten kans­sa pi­tää ol­la to­del­la va­ro­vai­nen.

Hanna Torvastin poika Matias ajaa tottunein ottein omenatilan mönkijää.,

Marko Wahlström

Mum­mo­laa vuok­ra­taan loma-asun­nok­si

Ome­na­tar­han li­säk­si Tor­vas­tin sis­kok­set har­joit­ta­vat ma­joi­tus­toi­min­taa iso­äi­tin­sä El­sa Ka­ner­van van­has­sa ta­los­sa.

– Talo on re­mon­toi­tu loma-asun­to­käyt­töön ym­pä­ri­vuo­ti­ses­ti, Han­na Tor­vas­ti ker­too.

– Va­rau­sas­te on vuo­des­sa mel­kein 80 pro­sent­tia. Aluk­si tääl­lä kävi vain ul­ko­maa­lai­sia, mut­ta ko­ro­na­pan­de­mi­an jäl­keen myös ko­ti­mai­set al­koi­vat löy­tää tän­ne, Ei­ja Kai­nu­lai­nen li­sää.

Lo­ma­ta­lo on va­rat­ta­vis­sa Airbnb-va­raus­jär­jes­tel­män kaut­ta.

– Kun vii­me vuo­si oli ome­noi­den ja mar­jo­jen osal­ta heik­ko sa­to­vuo­si, lo­ma­toi­min­ta kom­pen­soi toi­min­taa, Han­na Tor­vas­ti ker­too.

Hanna Torvastin pojat Aleksi (oik.) ja Matias viihtyvät Lähdeahon omenatilalla.

Marko Wahlström

Läh­de­a­hol­la her­ku­tel­laan ome­na­hy­veel­lä

Läh­de­a­hon ome­na­ti­lal­la her­ku­tel­laan usein ome­na­hy­veel­lä, joka on help­po val­mis­taa.

– Ome­nois­ta ote­taan sie­men­ko­dat pois. Ome­nat loh­ko­taan ja nii­tä lai­te­taan uu­ni­vuo­kaan run­sas ker­ros – ja vaik­ka kak­sin­ker­roin, Ei­la Tor­vas­ti ker­too..

Kau­ra­hiu­ta­leet, so­ke­ri ja voi se­koi­te­taan eri kul­hos­sa sekä kaa­taa ome­noi­den pääl­le.

– Voin voi lait­taa myös no­ka­rei­na pääl­le, Ei­la Tor­vas­ti jat­kaa.

Ome­noi­ta voi käyt­tää myös pa­ta­ruo­kien tai broi­le­rin höys­tee­nä.

– Ome­na­loh­kot so­pi­vat kyl­jys­ten se­kaan. Ome­na peh­men­tää pos­sun vah­vaa ma­kua, ja sii­tä tu­lee to­del­la hy­vää, Tor­vas­ti vink­kaa.

Jäl­ki­ruo­ak­si ome­na­me­hus­ta voi loih­tia kiis­se­liä, jon­ka pääl­le voi ri­po­tel­la jäi­siä puo­lu­koi­ta.

– Kui­vat­tu ome­na­rou­he so­pii myös hy­vin kiis­se­lin pääl­le, Han­na Tor­vas­ti sa­noo.

Ome­na­rou­het­ta voi käyt­tää myös jou­lu­na­jan suo­sik­ki­jäl­ki­ruo­an, se­ka­he­del­mä­kei­ton, jou­kos­sa.

– Rou­he so­pii mel­kein joka jäl­ki­ruo­kaan, Ei­la Tor­vas­ti nau­rah­taa ome­noi­den mo­ni­puo­li­suut­ta.

»» Läh­de­a­hon ome­na­ti­la (Nii­ni­ran­nan­tie 6, Lauk­kos­ki) on mu­ka­na val­ta­kun­nal­li­sil­la Lä­hi­ruo­ka­päi­vil­lä 7.–8.9., jol­loin koh­tei­ta pää­see kier­tä­mään. Li­sä­tie­to­ja saa verk­ko­si­vul­ta www.la­hi­ruo­ka­pai­va.fi.

RE­SEP­TI

Läh­de­a­hon ome­na­ti­lan ome­na­hy­ve

5–8 isoa ome­naa pa­loi­na tai loh­koi­na

0,5–1 dl so­ke­ria, osa voi ol­la myös fa­rii­ni­so­ke­ria

2–3 dl kau­ra­hiu­ta­lei­ta tai 4-vil­jan hiu­ta­lei­ta

0,5 dl man­te­li­rou­het­ta tai koo­kos­hiu­ta­lei­ta

1–2 tl ka­ne­lia

noin 75 g voi­ta, me­he­väm­pään noin 100 g

Lai­ta uu­ni läm­pe­ne­mään 200 as­tee­seen. Ota ome­nois­ta sie­men­ko­dat pois ja loh­ko rei­luk­si pa­loik­si tai kuu­ti­oik­si. Su­la­ta voi ja se­koi­ta kui­vat ai­neet voi­su­laan. Lai­ta ome­na­loh­kot pii­rak­ka- tai uu­ni­vuo­kaan ja ri­pot­te­le kau­ra­hiu­ta­le­se­os pin­nal­le. Pais­ta uu­nis­sa noin 30 mi­nuut­tia.

Mää­rät ovat ai­ka lail­la ar­vi­oi­ta, kun teh­dään näp­pi­tun­tu­mal­la. So­ke­rin mää­rä riip­puu ome­noi­den hap­pa­muu­des­ta. Maus­teek­si voi lait­taa ha­lu­tes­saan myös va­nil­ja­so­ke­ria 0,5 tee­lu­si­kal­lis­ta.

Pi­ka­ver­sio teh­dään ome­na­ti­lal­la usein niin, et­tä ome­na­loh­ko­jen pääl­le vain ri­po­tel­laan ka­ne­li, so­ke­ri, kau­ra­hiu­ta­leet ja muut ai­nek­set sekä lo­puk­si lai­te­taan voi­no­ka­rei­ta pääl­le ja uu­niin.

FAK­TA
Läh­de­a­hon ti­lan ly­hyt his­to­ria
» Läh­de­a­hon ti­lan juu­ret ulot­tu­vat 1930-lu­vun al­kuun, kun pien­ti­la ero­tet­tiin suu­rem­mas­ta kan­ta­ti­las­ta, jos­sa ren­ki­nä toi­mi Ar­vo Läh­de­a­ho. Hir­si­ra­ken­tei­nen pää­ra­ken­nus val­mis­tui vuon­na 1936.
» Pe­rus­ta­jan kuo­le­man jäl­keen vuon­na 1969 ti­lal­le muut­ti hä­nen si­sa­ren­sa Han­na Läh­de­a­hon ty­tär El­sa Ka­ner­va elä­män­kump­pa­nin­sa Le­o­nard Pirt­ti­maan kans­sa. He oli­vat ah­ke­ria ko­ti­tar­ve­vil­je­li­jöi­tä. Mo­nil­la puu­tar­hoil­la työs­ken­nel­lyt El­sa oli in­no­kas ko­kei­li­ja, joka kas­vat­ti eri­koi­sia kas­ve­ja sekä muun mu­as­sa vart­toi it­se ome­na­pui­ta ja kas­vat­ti sie­me­nis­tä uu­sia ome­na­pui­ta.
» Tila siir­tyi Ei­la ja Aar­to Tor­vas­tin omis­tuk­seen Ei­la Tor­vas­tin äi­din, El­sa Ka­ner­van kuol­tua vuon­na 1998. Vuon­na 2018 teh­dyn su­ku­pol­ven­vaih­dok­sen myö­tä tila siir­tyi tyt­tä­rien Han­na Tor­vas­tin ja Ei­ja Kai­nu­lai­sen omis­tuk­seen.
» Läh­de: www.ome­na­ti­la.fi.