POR­VOO, NÄ­SIN­MÄ­KI Por­voon or­to­dok­si­kirk­ko val­mis­tau­tuu par­hail­laan pää­si­äi­sen viet­toon, ku­ten mikä ta­han­sa kris­tit­ty­jen yh­tei­sö.

–?Kris­ti­nus­kom­me ra­ken­tuu ylös­nou­se­muk­sen ih­meel­le, jon­ka ta­kia sitä seu­ra­kun­nis­sa ko­ros­te­taan ja kut­su­taan kir­kon suu­rim­mak­si juh­lak­si, Por­voon alu­een or­to­dok­si­pap­pi­na vii­mei­set kak­si vuot­ta toi­mui­nut Kim­mo Kal­li­nen sa­noo.

Hän myön­tää, et­tä or­to­dok­si­suu­des­sa pää­si­äi­sen viet­to nä­kyy ko­ros­te­tum­min kuin esi­mer­kik­si lu­te­ri­lai­ses­sa kir­kos­sa.

–?Meil­lä pää­si­äi­sen viet­toon kuu­lu­vat yö­ju­ma­lan­pal­ve­luk­set ja ris­ti­saa­tot, jot­ka ovat nä­ky­viä. Li­säk­si pää­si­äis­kau­si kes­tää meil­lä he­la­tors­tai­hin as­ti eli 40 päi­vää, Kal­li­nen sa­noo.

Hän iloit­see sii­tä, et­tä kris­ti­kun­ta on vii­me ai­koi­na kul­ke­nut eku­mee­ni­ses­sä hen­ges­sä koh­ti pää­si­äi­sen ilo­sa­no­maa.

–?Ilon juh­laa ha­lu­taan en­nem­min­kin tuo­da esil­le kuin su­run ai­kaa, Kal­li­nen ar­vi­oi.

"Tänä päi­vä­nä on yleis­tä kiin­nos­tus­ta kirk­koa koh­taan"

Hel­sin­gin or­to­dok­si­seen seu­ra­kun­taan kuu­lu­va Por­voon Kris­tuk­sen kir­kas­tu­mi­sen kir­kon alu­eel­la asu­vien or­to­dok­sien jä­sen­mää­rä on ol­lut pie­noi­ses­sa kas­vus­sa.

–?Se on hyvä ke­hi­tys, kun täl­lä het­kel­lä ylei­nen suun­taus seu­ra­kun­nis­sa on ol­lut toi­seen suun­taan, Kal­li­nen ker­too.

Kas­vu oli pit­kään maa­han­muu­ton seu­raus­ta lä­hin­nä en­ti­sen Neu­vos­to­lii­ton alu­eel­ta.

–?Tänä päi­vä­nä on myös yleis­tä kiin­nos­tus­ta or­to­dok­si­kirk­koa koh­taan. Käy­tän­nös­sä ih­mi­set liit­ty­vät kir­kon jä­se­nik­si vä­es­tö­re­kis­te­ri­kes­kuk­ses­ta, kun ovat eron­neet jos­tain muus­ta seu­ra­kun­nas­ta, Kal­li­nen jat­kaa.

Koko maam­me or­to­dok­si­kir­kos­sa on käyn­nis­sä seu­ra­kun­tau­u­dis­tus.

–?Kir­kon jä­sen­mää­rä ei kas­va kaik­ki­al­la ja seu­ra­kun­tia on tar­koi­tus yh­dis­tää sekä kes­kit­tyä kir­kon ydin­toi­min­toi­hin eli ju­ma­lan­pal­ve­luk­siin. Hel­sin­gin seu­ra­kun­taan oli­si­vat liit­ty­mäs­sä Lah­den ja Hä­meen­lin­nan seu­ra­kun­nat, Kal­li­nen sa­noo.

Muu­tos on seu­raus­ta pää­kau­pun­ki­seu­dul­le koh­dis­tu­nees­ta muut­to­liik­kees­tä.

–?Itä-Suo­mi ja Poh­jois-Kar­ja­la ovat ol­leet ydi­na­lu­et­tam­me, jos­sa on pe­rin­tei­ses­ti ol­lut pal­jon or­to­dok­se­ja. Nyt ky­lät tyh­je­ne­vät ja ih­mi­set muut­ta­vat ete­lään, Kal­li­nen sa­noo.

Porvoon ortodoksikirkon paikallispappi Kimmo Kallinen avaa ikonostaasin ovet kirkon pyhimpään eli alttarihuoneeseen, jonne ei ole kuin papistolla oikeus astua. – Ikonit ovat ikkunoita taivasten valtakuntaan. Ikonostaasi on ikään kuin lasiseinä maanpäällisen ja taivaallisen valtakunnann välillä, hän kertoo.

Marko Wahlström

"Ih­mi­set ei­vät kas­ta las­taan"

Or­to­dok­si­kirk­ko pai­nis­ke­lee lu­te­ri­lai­sen kir­kon ta­paan lap­si­kas­tei­den mää­rän vä­he­ne­mi­sen kans­sa.

–?Ih­mi­set ei­vät kas­ta las­taan kir­kon jä­se­nek­si sa­mal­la ta­val­la kuin en­nen, mikä on huo­les­tut­ta­va ke­hi­tys, Kal­li­nen poh­tii.

Hän pi­tää van­hem­pien ajat­te­lu­ta­vas­sa ta­pah­tu­nut­ta muu­tos­ta kar­hun­pal­ve­luk­se­na.

–?Kyl­lä­hän lap­si saa teh­dä myö­hem­min oman va­lin­tan­sa, mut­ta jos hän on saa­nut edes jon­kun us­kon­nol­li­sen kas­va­tuk­sen, on hä­nen eh­kä vä­hän hel­pom­pi va­li­ta oma paik­kan­sa ai­kui­se­na, Kal­li­nen muis­tut­taa.

Ai­ka muut­tuu tie­don­vä­li­tyk­sen ja so­si­aa­li­sen me­di­an myö­tä.

–?Py­rim­me ole­maan täs­sä ke­hi­tyk­ses­sä mu­ka­na. Mei­dän etu on se, et­tä olem­me mel­ko pie­ni kirk­ko, joka on ket­te­rä ja jous­ta­va, Kal­li­nen sa­noo.

Hä­nen mu­kaan or­to­dok­si­kir­kon hyvä puo­li on myös se, et­tä pe­rin­ne, jo­hon kirk­ko tur­vaa on vah­va.

–?Näin mei­dän ei tar­vit­se miet­tiä ydin­toi­min­taam­me – ju­ma­lan­pal­ve­luk­sia – ja sitä, mi­ten nii­tä teem­me, kos­ka olem­me teh­neet nii­tä sen 1?500 vuot­ta, Kal­li­nen sa­noo.

–¿Tuntuu siltä, että ortodoksisuus on ollut viime vuosina median "lellikki" johtuen siitä, että olemme värikäs uskonto ja kirkossa on kuvattavaa. Olemme aidosti sitä mitä olemme, emmekä lähde tietoisesti hakemaan julkisuutta tai leikkimään sen kanssa, pappi Kimmo Kallinen sanoo.

Marko Wahlström

Di­gi­paas­to on myös tapa paas­to­ta

Kaik­keen muu­hun täs­sä ajas­sa liik­ku­vaan or­to­dok­si­kir­kon­kin pi­tää ky­e­tä vas­taa­maan pe­rin­teen mu­kai­ses­ti.

–?Al­ku­pe­räi­sen tul­kin­nan pi­tää muo­tou­tua ny­ky­ai­kaan. Some-ajas­sa nä­kyy ih­mis­luon­teen muut­tu­mi­nen: ih­mi­set ovat kär­si­mät­tö­mäm­piä ja hei­dän on en­tis­tä vai­ke­am­pi py­säh­tyä tai hil­jen­tyä sekä kes­kit­tyä ja aset­tua aloil­leen. Se on yk­si syy sii­hen, mik­si kir­kon pe­rin­tei­set ta­vat ei­vät enää ta­voi­ta ih­mi­siä sa­mal­la ta­val­la kuin en­nen, Kal­li­nen poh­tii syi­tä ylei­sel­le il­mi­öl­le.

Pää­si­äis­tä edel­tä­neel­le paas­to­na­jan vie­tol­le Kal­li­nen an­taa yh­den ny­ky­päi­vään so­vel­tu­van ta­van.

–?Yk­si tapa on paas­to­ta äly­pu­he­li­mes­ta. Näin py­rit­täi­siin eroon sel­lai­sis­ta elä­mää lii­kaa hal­lit­se­vis­ta asi­ois­ta ja pa­lat­tai­siin pe­ru­sa­si­oi­den ää­rel­le

Porvoon Kristuksen kirkastumisen kirkon nimikkoikoni on kirkkosalin keskellä. Jokainen kirkkosaliin tuleva tervehtii ikonia saapuessaan.

Marko Wahlström

"Meil­lä on pe­reh­ty­mis­jak­so en­nen jä­se­nyyt­tä"

Pää­si­äi­nen on yleen­sä ajan­koh­ta, jol­loin ih­mi­siä lii­te­tään or­to­dok­si­kir­kon jä­se­nik­si.

–?Meil­lä on tiet­ty pe­reh­ty­mis­jak­so (ka­te­ku­mee­ni) en­nen jä­se­nyyt­tä. Tu­tus­tu­mis­jak­son pi­tuus voi vaih­del­la ih­mi­ses­tä liit­ty­en muu­ta­mis­ta vii­kois­ta muu­ta­miin vuo­siin, Kal­li­nen sa­noo.

Taus­tal­la on pit­kä pe­rin­ne.

–?Pää­si­äis­tä edel­tä­vä suu­ren paas­ton kau­si kes­tää seit­se­män viik­koa, mikä on ol­lut ka­te­ku­mee­ni­o­pe­tuk­sen ai­kaa al­ku­kir­kon ajoil­ta läh­tien, Kal­li­nen jat­kaa.

Vii­meis­tä suu­ren paas­ton vii­kois­ta eli pal­mu­sun­nun­tais­ta al­ka­vaa viik­koa kut­su­taan suu­rek­si vii­kok­si.

–?Pää­si­äi­sen jäl­kei­nen viik­ko on kir­kas­viik­ko, Kal­li­nen ker­too.

Maam­me ny­kyi­sel­lä or­to­dok­si­kir­kol­la on sa­to­jen vuo­sien pe­rin­ne Hel­sin­gis­sä, Tu­rus­sa ja Tam­pe­reel­la.

–?Muu­al­le maa­han or­to­dok­si­suus le­vi­si pit­käl­ti kar­ja­lais­ten evak­ko­jen mu­ka­na. Evak­ko­su­ku­pol­vea al­kaa ol­la siir­ty­nyt tuo­nil­mai­siin, jol­loin Kar­ja­la-kai­puu on hii­pu­mas­sa. Hei­dän lap­sen­sa ja lap­sen­lap­sen­sa pit­käl­ti kan­ta­vat ny­ky­kirk­koa, Kal­li­nen sa­noo.

Var­sin­kin Ete­lä-Suo­mes­sa kirk­ko al­kaa toi­saal­ta ol­la mo­ni­kult­tuu­ri­nen.

–?Hel­sin­gin seu­ra­kun­nan jä­sen­re­kis­te­ris­sä on täl­lä het­kel­lä 42 eri äi­din­kiel­tä. Tämä tar­koit­taa, et­tä pi­däm­me suo­men ja ruot­sin li­säk­si kirk­kos­laa­vin, krei­kan, eng­lan­nin, ro­ma­ni­an ja ara­bi­an kie­li­siä ju­ma­lan­pal­ve­luk­sia sään­nöl­li­ses­ti. Por­voos­sa toi­mi­tam­me pal­ve­luk­sia pää­a­si­as­sa suo­mek­si, mut­ta osia niis­tä saat­taa ol­la ruot­sik­si ja kirk­kos­laa­vik­si, Kal­li­nen ker­too.

Porvoon ortodoksikirkossa kokoontuu säännöllisesti tiistaiseura, joka askarteli palmusunnuntaiksi virpomisvitsoja.

Marko Wahlström

Kir­kon juh­la­päi­vää vie­te­tään elo­kuus­sa

Por­voon Kris­tuk­sen kir­kas­tu­mi­sen kirk­ko ra­ken­net­tiin Nä­sin­mä­en hau­taus­maan toi­seen pää­tyy 30 vuot­ta sit­ten.

–?Sen kun­ni­ak­si vie­täm­me kir­kon temp­pe­li­päi­vää eli Kris­tuk­sen kir­kas­tu­mi­sen juh­laa 5.–6.8. Sil­loin pi­däm­me juh­la­van ju­ma­lan­pal­ve­luk­sen ja toi­vot­ta­vas­ti saam­me myös piis­pan pai­kal­le. Suun­ni­tel­mis­sa on myös py­hit­tää Por­voon­jo­en ve­det jo­ki­ran­nas­sa, Kal­li­nen ker­too.

Por­voon van­hal­la raa­ti­huo­neel­la on toi­mi­nut Alek­san­te­ri Ne­va­lai­sen kirk­ko Ve­nä­jän val­lan ai­ka­na 1800-lu­vul­la.

–?Myö­hem­min on toi­mit­tu lai­na­ti­lois­sa ja vii­mek­si en­nen omaa kirk­koa Pik­ku­kir­kos­sa tuo­mi­o­kir­kon vie­rel­lä, Kal­li­nen jat­kaa.

1980-lu­vul­la vi­rin­nyt aja­tus omas­ta kir­kos­ta hui­pen­tui oman or­to­dok­si­kir­kon val­mis­tu­mi­seen vuon­na 1989.

–?Kirk­ko si­jait­see lu­te­ri­lai­sen kir­kon mail­la. Se ku­vas­taa hy­vin sitä yh­teis­työ­tä, mikä seu­dul­la val­lit­see, Kal­li­nen kiit­te­lee.

Porvoon ortodoksikirkko valmistui vuonna 1989. Kirkko sijaitsee Näsinmäen hautausmaan länsipäädyssä ja lepää luterilaisen kirkon omistamalla maalla.

Marko Wahlström

Ju­ma­lan­pal­ve­luk­siin osal­lis­tuu 40–50 hen­keä

Kirk­ko on tul­lut tar­pee­seen, sil­lä Por­voon or­to­dok­si­kir­kos­sa vie­te­tään ak­tii­vis­ta ju­ma­lan­pal­ve­lu­e­lä­mää.

–?Jär­jes­täm­me tääl­lä sään­nöl­li­set pal­ve­luk­set joka toi­nen ja nel­jäs vii­kon­lop­pu. Nii­hin osal­lis­tuu 40–50 seu­ra­kun­ta­lais­ta, Kal­li­nen ker­too.

Kir­kos­sa toi­mii ak­tii­vi­nen kirk­ko­kuo­ro, joka ko­koon­tuu vii­koit­tain har­joi­tuk­siin­sa.

–?Iko­ni­maa­la­rei­den ryh­mäs­sä on tois­ta­kym­men­tä hen­ki­löä, jot­ka ko­koon­tu­vat myös vii­koit­tain, Kal­li­nen ker­too.

Li­säk­si kir­kos­sa ko­koon­tuu tiis­tai­seu­ra, joka toi­mii opin­to­pii­ri­nä ja toi­min­nal­li­se­na ryh­mä­nä jär­jes­tä­en muun mu­as­sa myy­jäi­siä ja kirk­ko­kah­vit.

–?Las­ten­ker­ho ko­koon­tuu sun­nun­tai­sin ju­ma­lan­pal­ve­lus­ten yh­tey­des­sä, Kal­li­nen jat­kaa.

Por­voon seu­dul­la asu­vat ka­to­li­lai­set pi­tä­vät omat ju­ma­lan­pal­ve­luk­sen­sa Por­voon or­to­dok­si­kir­kos­sa ker­ran kuu­kau­des­sa.

FAK­TA­LAA­TIK­KO
Hel­sin­gin or­to­dok­si­nen seu­ra­kun­ta
* Seu­ra­kun­ta ulot­tuu Han­gos­ta ai­na Jär­ven­pää­hän ja Por­voo­seen saak­ka. Seu­ra­kun­nas­sa on 17 py­häk­köä.
* Por­voon Kris­tuk­sen kir­kas­tu­mi­sen kir­kon alue: As­ko­la, Por­nai­nen, Por­voo, Puk­ki­la ja Si­poo.
* Alu­eel­la asuu noin 700 or­to­dok­sia, jois­ta noin puo­let Por­voos­sa.
* Suo­men or­to­dok­si­seu­ra­kun­nis­sa on täl­lä het­kel­lä noin 64?000 jä­sen­tä, jois­ta Hel­sin­gin or­to­dok­si­ses­sa seu­ra­kun­nas­sa on noin 20?000.