Viikon kysymys
A-
A+
– Rahoitus ja kiire ovat suurimmat haasteet hyvinvointialueen organisoinnissa, pelastusjohtaja Peter Johansson Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselta sanoo. Pelastuslaitoksen ensimmäinen pelastusjohtaja Boris Aarnio kurkkii taulussa Johanssonin olan takana.
Marko Wahlström
ITÄ-UUSIMAA Puolentoista viikon kuluttua järjestettävissä maamme ensimmäisissä aluevaaleissa valitaan hyvinvointialueen aluevaltuusto.
Vaaleilla kansalaisilta valtakirjan saavat ne henkilöt, jotka päättävät jatkossa Itä-Uudenmaan sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluista.
Sosiaali- ja terveystoimen mittavaan uudistusrevohkaan verrattuna alueelliselle pelastustoimelle toiminnan järjestäminen uudelleen on tuttua.
–?Mehän olemme tehneet tämän baletin jo kerran aikaisemmin, kun vuonna 2004 löimme samoista seitsemästä kunnasta pelastustoimet yhteen. Sen jälkeen olemme kehittäneet omaa organisaatiotamme, pelastusjohtaja Peter Johansson Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselta kertoo.
Toiminnallisesti ei dramaattisia muutoksia
Siirtyminen hyvinvointialueelle ei hänen mukaan aiheuta toiminnallisesti dramaattisia muutoksia.
–?Toki, kun alamme toimimaan sosiaali- ja terveystoimen kanssa yhdessä samalla alueella, niin tuohan tämä mahdollisuuksia vaikkapa varautumisen koordinoinnissa, Johansson myöntää.
Hän ottaa esimerkiksi Loviisan pelastusasemalla työskentelevän, nyt Porvoon kaupungin palveluksessa olevan henkilöstön.
–?Kun ihminen asioi hyvinvointialueen terveysasemilla hän voi törmätä jatkossa samoihin ihmisiin.
Pelastusjohtaja oikaisee hieman mutkia.
–?Sosiaali- ja terveystoimi sekä pelastustoimi ovat tällä hetkellä ainoat toimijat itäisen Uudenmaan kunnissa, joilla on toimintaa 24/7.
Johanssonin mukaan kahden toimijan yhdistyminen saman työnantajan alle tuo synergiaetuja.
–?En ollut missään vaiheessa tämän muutoksen puolestapuhuja, mutta lait ovat menneet läpi ja nyt eletään niiden mukaan, hän myöntää.
Pelastustoimeen kuuluu myös ensihoitoyksikkö, joka toimii itäisellä Uudellamaalla Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alaisuudessa osana pelastuslaitosta.
Arkisto/Marko Wahlström
Hyvinvointialueelle siirtyy noin 180 pelastusalan ammattilaista
Pelastustoiminnan kannalta suurimmiksi haasteiksi pelastusjohtaja listaa koko organisoitumisen.
–?Me olemme huomattavasti pienempi kuin sosiaali- ja terveystoimi. Päätoimista henkilöstöä meillä on noin 180. Meidän rooli ja asema kokonaisuudessa on mielenkiintoinen.
Hyvinvointialueen valmistelutyön aikana sosiaali- ja terveystoimi sekä pelastustoimi ovat olleet itsenäisiä ja rinnakkaisia toimijoita.
–?Se on meille tärkeä asia. Valmistelut ovat edenneet hyvässä hengessä. Älytön kiirehän tässä ihan oikeasti tulee. Isot tietojärjestelmähankinnat hankintalain mukaan ovat käytännössä lähes mahdottomat, Peter Johansson sanoo.
Hän muistuttaa, että ICT-kokonaisuus koko uudistuksessa on keskeinen.
–?Jos tietojärjestelmä ei toimi, emme saa hälytyksiä tai sote-puolella ei pystytä kirjautumaan potilastietojärjestelmiin, Johansson sanoo.
Valtiolta luvassa 16 prosenttia nykyistä vähemmän rahaa
Pelastusjohtajan mukaan rahoitus on yksi iso haaste tulevaisuudessa.
–?Tällä hetkellä olemme kuntien rahoituksen varassa. Olemme kuntien kanssa hyvässä yhteishengessä rakentaneet alueriskejä vastaavan organisaation, joka maksaa tietyn määrän.
Hyvinvointialueen myötä itäiselle Uudellemaalle on Johanssonin mukaan syntymässä valuvika valtiorahoituksen kaavaan.
–?Se antaisi meille noin 16 prosenttia vähemmän rahaa kuin tällä hetkellä, mikä on täysin kestämätöntä.
Hyvinvointialue saa yhden rahapussin
Pelastustoimen vuosibudjetti on noin 10 miljoonaa euroa. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alaisuudessa toimivan ensihoidon vuosibudjetti on noin 5 miljoonaa euroa.
–?Itäisen Uudenmaan riskienhallinnan kannalta alueen erityispiirteet muodostavat Porvoon Kilpilahti ja Loviisan ydinvoimalaitos, Johansson muistuttaa.
Pragmaatikkona hän on huolissaan, sillä hän ei usko valtionosuuksien ainakaan kasvavan tulevaisuudessa.
–?Hyvinvointialue saa valtiolta yleiskatteellista rahoitusta. Se tarkoittaa sitä, että alueelle annetaan yksi rahapussi.
Johansson korostaa, että pelastustoimi on hyvin lailla säädelty toimiala eli missä ajassa milläkin henkilöstöllä pitää olla paikalla kohteessa onnettomuuden tapahtuessa.
–?Mikäli meidän pitäisi säästää, joutuisimme laittamaan usean päätoimisen pelastusaseman kiinni. Niinhän me emme voi tehdä, koska aluehallintovirasto tulee ja toteaa, ettemme hoida hommia niin kuin pitäisi ja asettaa uhkasakon.
Sopimuspalokunnat eli vapaaehtoiset palokunnat ovat tärkeä pelastustoimen ketjussa itäisellä Uudellamaalla.
Arkisto/Mika Laine
Sopimuspalokuntien toimintaan ei muutoksia
Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella on tänä vuonna alkamassa Sipoon Nikkilän uuden pelastusaseman rakentaminen.
–?Loviisaan pitäisi saada nykyisen korvaava pelastusasema. Lisäksi kehittyvän Sipoon eteläosaan tarvittaisiin uusi ensihoitoasema, pelastusjohtaja Peter Johansson sanoo.
Maaseudun pikkukunnissa pelastustoimi on hyvällä tasolla.
–?Olemme rekrytoineet sivutoimisia palohenkilöitä Askolaan, Pukkilaan, Myrskylään, Lapinjärvelle ja Ruotsinpyhtäälle, Johansson kertoo.
Sopimuspalokunnissa – 24 kappaletta – vapaaehtoisten määrä on pelastusjohtajan mukaan hyvällä tolalla.
–?Sopimuspalokuntien toiminnassa on noin aktiivista 450 henkilöä, Johansson jatkaa.
Pelastusjohtajan mukaan Itä-Uudenmaan hyvinvointialue ei tuo muutoksia sopimuspalokuntien toimintaan.
–?Toki, jos joudumme tekemään massiivisia säästötoimenpiteitä, koskevat ne kaikkia. Näillä näkymin ei ole syytä lähteä tekemään muutoksia, Peter Johansson kertoo.
Palokuntasopimukset ovat toistaiseksi voimassaolevia ja ne siirtyvät hyvinvointialueelle.
»» Viime viikolla kerroimme sosiaali- ja terveystoimesta. Ensi viikolla (19.1.) uutisoimme aluevaaleista ennakkoäänestyksen (12.–18.1.) näkökulmasta. Keskiviikkona 26.1. kerromme aluevaalien tuloksista itäisellä Uudellamaalla.
FAKTA
Aluevaalit ja hyvinvointialue
* Aluevaltuusto (59 valtuutettua) valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan.
* Ensimmäisten aluevaalien ennakkoäänestys alkaa 12.1., ja varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 23.1.
* Uusi aluevaltuusto aloittaa työnsä 1.3. Valtuuston tehtävistä säädetään laissa. Aluevaltuusto on hyvinvointialueen ylin päättävä elin. Se päättää muun muassa strategiasta, hallintosäännöstä sekä talousarviosta ja -suunnitelmasta.
* Aluevaltuusto asettaa aluehallituksen ja hyvinvointialueen muut toimielimet sekä valitsee hyvinvointialuejohtajan.
* Itä-Uudenmaan hyvinvointialueeseen kuuluvat Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Porvoo, Pukkila ja Sipoo. Kuntien alueella asuu noin 100 000 asukasta.
»» Lisätietoja Itä-Uudenmaan hyvinvointialueesta voi lukea tästä
///Uutista korjattu 14.1.2022 kello 11.28: Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen palveluksessa on 180 vakityista henkilöä, ei 80.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot