Viikon kysymys
A-
A+
Tekemisen meininkiä. Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen tieto- ja viestintätekniikan rakentamisesta vastaava tietohallintopäällikkö Marko Perttilä ja valmiselevan toimikunnan puheenjohtaja Ann-Sofie Silvennoinen kiittävät valmistelun hyvästä etenemisestä sitoutunutta henkilöstöä.
Marko Wahlström
ITÄ-UUSIMAA Kahden ja puolen viikon kuluttua järjestettävissä maamme ensimmäisissä aluevaaleissa valitaan hyvinvointialueen aluevaltuusto.
Vaaleilla kansalaisilta valtakirjan saavat ne henkilöt, jotka päättävät jatkossa Itä-Uudenmaan sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluista.
– Toivon, että saamme luotua organisaation, joka aidosti ja laadukkaasti palvelee alueen ihmisiä. Hallintohimmeliä ei ole tarkoitus rakentaa, Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen valmistelevan toimielimen puheenjohtajana toimiva Porvoon kaupungin sosiaali- ja terveysjohtaja Ann-Sofie Silvennoinen sanoo.
Alueen suurimman kunnan sosiaali- ja terveysjohtaja joukkoineen on tehnyt valmistelutyötä kahdeksan jaoston voimin viime loppukesästä asti.
– Korona on aiheuttanut omia haasteita aikataululle, joka on hyvin kireä. Syksyllä pidimme esimiehille muutosvalmennusta ja seuraavaksi aloitamme koko henkilöstön valmennustyön. Henkilöstölle olemme pitäneet säännöllisesti info-tilaisuuksia, Silvennoinen jatkaa.
Tärkeää integroida sosiaali- ja terveyspalvelut
Tulevan hyvinvointialueen seitsemän kunnan perusterveydenhuolto eli sosiaali- ja terveyskeskukset siirtyvät alueen järjestämisvastulle niin, että palveluita vahvistetaan.
– Tärkeää on, että onnistumme integroimaan sosiaali- ja terveyspalvelut niin, että alueen asukkaat löytävät tarvitsemansa palvelut helposti, mahdollisimman ajoissa ja asiakaslähtöisesti.
Se, missä ja miten palvelut fyysisesti sijaitsevat on vaaleilla valittavan aluevaltuuston tehtävä.
– Palveluverkkoselvitys on sitä varten tehty. Palveluita voidaan järjestää jatkossa eri tavoin, kuten jalkautuvana palveluna tai lähipalveluna. En usko, että lähiaikoina olisi tulossa suuria muutoksia nykyiseen, Silvennoinen sanoo.
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue toimii ensimmäiset 3 + 1 vuotta vuokralla kuntien ja kaupunkien omistamissa kiinteistöissä.
Myrskylä ja Pukkila siirtyvät Itä-Uudenmaan järjestämisvastuulle
Tiettyjä erikoissairaanhoidon palveluita on tarkoitus jatkossa jalkauttaa perusterveydenhuoltoon, jolloin sen rooli alueella vahvistuu.
– Tällöin voimme auttaa asiakkaita jo hyvissä ajoin ja oikealla osaamisella ennen kuin he tarvitsevat erikoissairaanhoitoa, Silvennoinen sanoo.
Tulevan hyvinvointialueen kunnista Porvoo, Loviisa, Askola, Lapinjärvi ja Sipoo kuuluvat tällä hetkellä erikoissairaanhoidon osalta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueeseen.
– Myrskylä ja Pukkila tulevat siirtymään Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän alueelta Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen järjestämisvastuulle. Selvitämme vielä erilaisia yhteistyömahdollisuuksia, mutta järjestämisvastuu on meillä, Silvennoinen jatkaa.
"Kehitystyö tulee jatkumaan vuoden 2023 alun jälkeenkin"
Silvennoinen korostaa, että sote-uudistus ei tarkoita sitä, että kaiken pitää olla valmista vuoden 2023 alussa.
– Kehitystyö tulee jatkumaan sen jälkeenkin. Tulevaisuudessa korostuu entistä enemmän se, että työtä tehdään moniammatillisesti esimerkiksi sosiaalipuolen edustajan, lääkärin, hoitajan ja terapeutin välillä.
Silvennoisen mukaan kaikista itäisen Uudenmaan kunnista löytyy sellaisia palveluita, jotka voisivat toimia esimerkkeinä muille.
– Hyviä käytänteitä kannattaa nyt hyödyntää ja ottaa käyttöön vähän laajemmin itäuusmaalaisia varten. Kun suunnitellaan uutta, katsomme valmistelevassa toimielimessä koko aluetta yhdessä, hän korostaa.
Silvennoisen mukaan erityisen tärkeää on huomioida asiakkaat, jotka tarvitsevat erityisen paljon apua sekä ovat syrjäytymisvaarassa ja muita heikommassa asemassa.
Nuorten palveluiden on oltava lähellä eli kouluissa
Sosiaali- ja terveystoimen osalta hyvinvointialueen tehtävälistalle kuuluvat myös lasten, nuorten ja perheiden sekä työikäisten ja ikääntyneiden palvelut, mielenterveys- ja päihdepalvelut, vammaispalvelut, oppilas- ja opiskelijahuolto sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.
– Työikäisten palveluita ovat muun muassa suun terveydenhuolto, työllisyyspalvelut ja terveysasemapalvelut sekä aikuisten sosiaalihuollon palvelut, Ann-Sofie Silvennoinen sanoo.
Vammaispalvelujen osalta itäisellä Uudellamaalla on tehty laaja selvitystyö, jonka mukaisesti palveluita on kehitetty eteenpäin.
– Toivon, että voimme jatkaa sitä työtä ja vahvistaa erityisosaamista, Silvennoinen jatkaa.
Oppilas- ja opiskelijahuollon osalta koulukuraattorit ja -psykologit siirtyvät hyvinvointialueen palvelukseen.
– Palveluiden on oltava lähellä eli kouluissa, joissa nuoret ja opiskelijat niitä tarvitsevat, Silvennoinen toteaa.
Hyvinvointialue työllistää noin 2 300 sote-ammattilaista
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue tulee palvelemaan asukkaita niin suomen- kuin ruotsinkielellä.
– Henkilöstön tasaisempi jakautuminen haasteemme niin, että voimme palvella asiakasta hänen omalla äidinkielellään – myös vähemmistökielet huomioiden, Silvennoinen sanoo.
Hyvinvointialueen palvelukseen tulee kunnilta siirtymään vuoden 2023 alussa yhteensä noin 2 300 sosiaali- ja terveysalan ammattilaista.
– Kysyntää etäpalveluille on olemassa. Digitaalisia palveluita kehitetään tulevaisuudessa hyvänä lisänä, mutta emme saa unohtaa heitä, jotka eivät pysty niitä käyttämään, Silvennoinen jatkaa.
ICT-ratkaisujen rakentaminen mittava revohka
Haastavin työ on rakentaa hyvinvointialueen ICT-ratkaisut eli tieto- ja viestintätekniikka lähes nollasta, koska alueella ei toimi entuudestaan yhteistä kuntayhtymää.
– Talous- ja palkkahallinnon sekä ICT-infrastruktuurin tukijärjestelmät on rakennettava kokonaan, hankkeesta vastaava tietohallintopäällikkö Marko Perttilä Loviisan kaupungilta kertoo.
Jokaisella kunnalla ja kaupungilla on tällä hetkellä omat ICT-järjestelmänsä.
– Kun toiminta siirtyy hyvinvointialueelle sosiaali- ja terveystoimen osalta, tukijärjestelmät eivät siirry mukana, Perttilä sanoo.
Potilas- ja asiakastietojärjestelmät siirtyvät muutoksen myötä kunnilta hyvinvointialueelle.
– Kyseessä on iso revohka. Laskentatavasta riippuen meillä on 7–9 asiakas- ja potilastietojärjestelmää, joille pitää rakentaa tukijärjestelmät. Siinä tarvitaan projekteja, jotta järjestelmät saadaan integroitua.
Tekemistä riittää kuluvalle vuodelle, jotta järjestelmät ovat käytössä vuoden 2023 alussa.
– Hyvä asia on se, että jo alueella toimivalla Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksella organisaatio on olemassa ja sitä voidaan käyttää mallina. Toki sielläkin taustajärjestelmät tulee integroida osaksi hyvinvointialuetta, Perttilä sanoo.
ICT-järjestelmän rakentamista varten tarvitaan kuntien henkilöstön lisäksi ulkopuolista apua eli ohjelmistotalojen projektityötä.
– Se on iso, mutta kertaluonteinen kustannuserä, Perttilä sanoo.
Hyvinvointialue haki kuluvalle vuodelle valtiolta noin 15 miljoonan euron avustusta, mutta sai hieman alle 7 miljoonaa euroa.
Ensi viikolla pureudumme Itä-Uudenmaan pelastustoimeen ja sen tulevaisuuteen. Keskiviikkona 19.1. ja 26.1. uutisoimme aluevaaleista ennakkoäänestyksen ja varsinaisen vaalipäivän näkökulmista.
FAKTA
Aluevaalit ja hyvinvointialue
* Aluevaltuusto (59 valtuutettua) valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan.
* Ensimmäisten aluevaalien ennakkoäänestys alkaa 12.1., ja varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 23.1.
* Uusi aluevaltuusto aloittaa työnsä 1.3. Valtuuston tehtävistä säädetään laissa. Aluevaltuusto on hyvinvointialueen ylin päättävä elin. Se päättää muun muassa strategiasta, hallintosäännöstä sekä talousarviosta ja -suunnitelmasta.
* Aluevaltuusto asettaa aluehallituksen ja hyvinvointialueen muut toimielimet sekä valitsee hyvinvointialuejohtajan.
* Itä-Uudenmaan hyvinvointialueeseen kuuluvat Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Porvoo, Pukkila ja Sipoo. Kuntien alueella asuu noin 100 000 asukasta.
»»Lisätietoja Itä-Uudenmaan hyvinvointialueesta saa täältä
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot