Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
Sano se!
A-
A+
Tiistain tilaisuudessa puitiin Kouluterveyskyselyn tuloksia ja kuultiin useita ammattilaisten puheenvuoroja.
Merja Forsman
PORVOO Mitä meidän tulisi tietää suomalais- ja porvoolaislasten sekä nuorten terveydestä? Mitä voisimme tehdä, että lapsemme voisivat paremmin?
Lyceiparkenin koulussa järjestettiin viime tiistaina tilaisuus, jossa käsiteltiin valtakunnallisen Kouluterveyskyselyn tuloksia. Kyselyyn olivat vastanneet 4.–6.-luokkalaiset, 8.–9.-luokkalaiset, lukiolaiset sekä ammattikoululaiset ympäri Suomen.
– Tässä tilaisuudessa pääsemme kartalle siitä, mistä meidän tulisi puhua kodeissa, kouluissa ja vapaa-ajalla, Porvoon vanhempainyhdistykset ry:n puheenjohtaja Marika Salomaa aloitti.
– Saamme yhteisen näkemyksen siitä, miten lapsemme voivat.
Porvoon vanhempainyhdistykset ry:n puheenjohtaja Marika Salomaa toivoo, että Kouluterveyskyselyn tuloksia käsiteltäisiin kouluissa ja kotona.
Mika Laine
Koulussa viihdytään
Ensimmäisen puheenvuoron sai Jenni Helenius Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
– Tulosten mukaan suurin osa suomalaista lapsista ja nuorista voi hyvin, hän kertoi.
Porvoossa edistystä on tapahtunut muun muassa siinä, että yhä useammat 4. ja 5. luokan oppilaat pitävät koulusta ja osallistuvat koulun asioiden suunnitteluun.
8. ja 9. luokan oppilaista yhä useammat kokevat, että koululounaan syömiseen on tarpeeksi aikaa ja se on laadultaan ja maultaan hyvää.
Porvoolaisista lukiolaisista kasvava joukko kokee saaneensa tukea hyvinvointiinsa lääkäriltä tai psykologilta. Myös koulu-uupumus on vähentynyt, vaikka taso on yhä korkea.
Ammatillisten oppilaitosten oppilaat taas kokevat pystyvänsä vaikuttamaan koulun tapahtumien ja sääntöjen laatimiseen aiempaa enemmän. Myös tekemisen merkityksellisyyden ja tarpeellisuuden tunteet ovat parantuneet.
– Porvoossa ollaan vähän uupuneempia kuin Suomessa keskimäärin, Helenius kertoi.
Merja Forsman
Vapen ja energiajuomien käyttö sekä ja ruutuaika lisääntyneet
Kyselyn mukaan porvoolaislapsia kuormittavat muun muassa lisääntynyt sairastelu, ahdistuneisuus, kiusaaminen ja se, etteivät lapset tunne hallitsevansa ruutuaikaansa.
Esimerkiksi porvoolaisista 4. ja 5. luokan oppilaista 42,6 % kertoo, että on yrittänyt viettää vähemmän aikaa netissä, muttei ole pystynyt. Huolestuttavia trendejä ovat myös lisääntynyt sähkötupakan ja energiajuomien kulutus ja se, että lähes puolet kertoo, ettei syö koululounasta päivittäin.
Lieneekö näillä vaikutusta siihen, että kyselyn mukaan oman terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokevien oppilaiden osuus on kasvanut.
Oppilaiden ilmoittamien sairauspoissaolojen määrä on kasvanut kansallisesti. – Se voi johtua osin koronan aikana opitusta varovaisuudesta, Jenni Helenius Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta sanoi.
Mika Laine
Ahdistuneisuus on lisääntynyt selvästi
Ahdistuneisuus kasvoi koronaepidemian aikaan, eikä se ole sen jälkeen vähentynyt. Valtakunnallisesti peräti 31–34 % peruskoulun 8. ja 9. luokan tytöistä ja 7–8 % pojista kokee ahdistusta.
Myös koulu-uupumusta on seurattu huolestuneena varsinkin tyttöjen osalta. Alakouluikäisistä viidennes kertoo kokeneensa uupumusta koulunkäynnin vuoksi.
Kiusaaminen, väkivalta ja seksuaalinen häirintä ovat edelleen valitettavan yleisiä haasteita. Esimerkiksi häiritsevää seksuaalista ahdistelua on kokenut lähes puolet 8. ja 9. luokkalaisista tytöistä ja pojista 12 prosenttia.
Kyselyn mukaan Porvoossa on myös valtakunnallista tasoa heikompi mahdollisuus päästä kouluterveydenhoitajan vastaanotolle.
Nuoret tarvitsevat tukea ammattilaisten lisäksi omailta vanhemmiltaan, mutta vain noin puolet yläkouluikäisistä tai vanhemmista nuorista kokee, hänellä on hyvä keskusteluyhteys omien vanhempiensa kanssa.
Aluerehtorit Juha Levänen ja Anne Smolander kertoivat, että Kouluterveyskyselyn tuloksia tullaan käsittelemään kouluissa ja niihin reagoidaan. – Jokaisen tulisi miettiä, mitä minä yksittäisenä ihmisenä teen, että tulos olisi parempi. Meidän tulisi kysyä oppilailta heidän mielipiteitään ja kohdata jokainen oppia henkilökohtaisesti joka päivä, Levänen sanoi.
Merja Forsman
Kysytään lapsilta ja nuorilta suoraan parannusehdotuksia
Seuraavaksi lavalle nousivat aluerehtorit Juha Levänen ja Anne Smolander¸ jotka kertoivat, että Kouluterveyskyselyn tuloksia tullaan käsittelemään kouluissa ja niihin reagoidaan.
– Jokaisen tulisi miettiä, mitä minä yksittäisenä opettajana tai ihmisenä teen, että tulos olisi parempi. Meidän tulisi kysyä oppilailta heidän mielipiteitään ja kohdata jokainen oppia henkilökohtaisesti joka päivä, Levänen sanoi.
Hän muistutti, että kehittäminen on pitkäjänteistä työtä eivätkä tulokset näy hetkessä.
– Kun lapsi täyttää 18 vuotta, hän on viettänyt koulussa 20 % ajastaan. Tärkeitä aikuisia on oltava muuallakin kuin koulussa, eikä kukaan ei voi liikaa rakastaa omaa lastaan.
Ahdistukseen saa apua
– Ahdistus on lisääntynyt valtakunnallisesti ja siihen on monia syitä, sanoi Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen johtava kuraattori Nina Böhls-Nybonn.
Syiksi on katsottu muun muassa some ja yksilökeskeisyyden korostuminen.
Böhls-Nybonn muistutti, että nuorten perusasioista, syömisestä, liikunnasta, levosta ja ihmissuhteista, tulisi pitää huolta.
– Ahdistukseen saa apua, Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen johtava psykologi Leila Korhonen kertoi.
Porvoossa tukea voi hakea opiskeluhuollon työntekijöiltä, 13–vuotiaille suunnatusta Zempistä ja perheneuvolasta.
Apua saa myös digitaalisista palveluista, kuten osoitteesta normaali.fi ja mielenterveystalo.fi
Nuori haluaa kuulua yhteisöön
Porvoon nuorisopalvelun henkilökunnalla on vahva ymmärrys porvoolaisten nuorten tilanteesta.
– Nuorilla on tarve kuulua johonkin yhteisöön, nuorisopalvelupäällikkö Niina Jorkama Porvoon nuorisopalveluista muistutti.
Porvoon nuorisopalveluilla on kolme nuorten kohtaamispaikkaa, bänditiloja Pensselitehtaalla ja pian avautuva sisäskeittihalli. Sen lisäksi nuorisopalvelu järjestää leirejä, kerhoja, retkiä, maksuttomia harrastusryhmiä ja erilaisia teematunteja kouluissa.
– Mitä meidän aikuisten tulisi tehdä? Kuunnella ja kohdata nuoria ajan kanssa! Antaa heille aikaa. Usein se on jo paljon, Jorkama muistutti.
– Vanhempien tulisi olla tietoisia somekiusaamisesta, jota tapahtuu varsinkin Tiktokissa ja Jodelissa. Opettajille sanoisin samaa kuin rehtori Juha Levänen: kohtele oppilasta kuin omaa lastasi. Vanhemmille sen, että jos vanhemmat eivät kerro lapsilleen, miten heillä menee, se ei kannusta nuoriakaan hakemaan apua.Porvoon nuorisovaltuuston varapuheenjohtaja Eeva Hyttinen sanoi.
Merja Forsman
Nuoret kaipaavat apua
Mitä mieltä nuoret itse ovat tuloksista? Siihen otti kantaa Porvoon nuorisovaltuuston varapuheenjohtaja Eeva Hyttinen ja jäsen Amos Hasselblatt.
– Valtuustossa pääsemme vaikuttamaan monessa, mutta mielipidettämme voisi kysyä useamminkin niissä asioissa, jotka vaikuttavat suoraan meihin, Hyttinen korosti.
Hän kertoi, vanhemmat tarvitsevat parempaa tukea toimiakseen turvallisena ja tukevana ympäristönä nuorille, ja nuorten tulisi saada nopeammin ammattilaisen apua elämän haastavissa tilanteissa.
– Porvoolaisista peräti 40 % ei ole saanut apua, kun on sitä tarvinnut. Se on melkein puolet porvoolaisista. Nuoret tarvitsevat nyt aikuisten apua!
»» Tutustu kyselyn tuloksiin: thl.fi/kouluterveyskysely
»» Katso keskustelutilaisuuden tallenne tästä019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot