LO­VII­SA, RUOT­SIN­PYH­TÄÄ Mie­ti, mikä fii­lis! Ul­ko­na on jo pi­me­ää, kos­ka kel­lo käy puol­ta yö­tä. Lo­vii­san Ström­for­sin ruu­kin uu­ni­tuo­re kaup­pi­as, Kaar­lo ”Kal­le” An­na­la kul­kee kaup­pan­sa hyl­ly­jen vä­lis­sä ja fii­lis­te­lee.

Tämä on mi­nun ky­lä­kaup­pa­ni! Kos­ka kaup­pi­aan al­ku­ar­ki on ol­lut ko­vin kii­reis­tä, An­na­la ei ole läh­te­nyt aja­maan pit­kän työ­päi­vän päät­teek­si Nur­mi­jär­vel­le ko­tia koh­ti. Päi­vit­täi­nen työ­mat­ka edes­ta­kai­sin hauk­kai­si jo muu­ten­kin pit­kik­si ve­ny­neis­tä työ­päi­vis­tä kol­mi­sen tun­tia.

Kauppias Kalle Annala luottaa kauppansa tulevaisuuteen Ruotsinpyhtään ruukissa.

Mika Laine

Kun kau­pan ovet sul­keu­tu­vat asi­ak­kail­ta, jää kaup­pi­aal­le vie­lä pal­jon mui­ta töi­tä. Il­ta­puh­tei­ta riit­tää, jo­ten sik­si An­na­la on tois­tai­sek­si yö­py­nyt pa­ri­na yö­nä vii­kos­sa kaup­pan­sa ta­ka­huo­nees­sa. Mil­tä tun­tuu he­rä­tä aa­mu­tui­maan suo­raan työ­pai­kal­la?

– Ihan mah­ta­val­ta! Olen to­del­la in­nois­sa­ni täs­tä kau­pas­ta, ja nu­kun oi­kein hy­vin ta­ka­huo­nees­sa kyl­mä­lait­tei­den hu­ri­nas­sa. Jos ne ei­vät hu­ri­si­si, voi­sin huo­les­tua. Kaup­pa on nyt mi­nun toi­nen ko­ti­ni, An­na­la nau­raa.

Ruukissa asuva Ilse Samuelsson asioi usein lähikaupassaan. Kaupan paistopiste on otettu ilolla vastaan.

Mika Laine

On tär­ke­ää, et­tä kun kaup­pa aa­mul­la au­ke­aa asi­ak­kail­le, kaik­ki on tip­top. Ruuk­kiin ti­lauk­set tu­le­vat pa­ri­na päi­vä­nä vii­kos­sa, ei­kä An­na­la ha­lua, et­tä ka­mat lo­ju­vat pit­kin käy­tä­viä. Tois­tai­sek­si An­na­la työs­ken­te­lee pää­o­sin yk­sin kau­pas­saan.

Tam­mi­kuus­sa apu­na oli TET-har­joit­te­li­ja Vil­le Sysi-Aho Har­ju­rin­teen kou­lus­ta. Hän ker­toi tyk­kää­vän­sä työs­tään hin­noit­te­li­ja­na. On An­na­la saa­nut vä­hän muu­ta­kin apua. Ni­mit­täin päi­vä­ko­dis­sa työs­ken­te­le­vä vai­mo Mir­ka An­na­la aut­te­lee vii­kon­lop­pui­sin.

– Vai­mo­ni­kin on ihan in­nois­saan työs­tään kau­pal­la, vaik­ka hä­nel­lä ei ole ai­em­paa ko­ke­mus­ta alal­ta. Mir­ka on läh­töi­sin Ruot­sin­ky­läs­tä, omaa su­kua Olk­ko­nen, joka taas on tut­tu nimi mo­nel­le tääl­lä ruu­kis­sa. Anop­pi­kin asuu edel­leen Lo­vii­sas­sa, An­na­la ker­too.

Kun An­na­la vii­me syk­sy­nä het­ken miet­ti­mi­sen jäl­keen ker­toi vai­mol­leen, et­tä hän ha­kee ky­lä­kaup­pi­aak­si Ruot­sin­pyh­tään ruuk­kiin, vai­mo ilah­tui.

– En­sin hän sa­noi, et­tä hyvä jut­tu. Sit­ten taas, et­tä mah­dat­ko nyt ym­mär­tää, mi­hin ryh­dyt. Pian hän kui­ten­kin to­te­si, et­tä ei mi­nua pi­dät­te­le mi­kään. Oma kaup­pa ol­lut mi­nun pit­kä­ai­kai­nen unel­ma­ni, An­na­la hy­myi­lee.

Kalle Annalan vaimo Mirka Annala auttelee miestään kaupalla viikonloppuisin.

Mika Laine

Vai­mon li­säk­si tyy­ty­väi­siä ovat ol­leet myös asi­ak­kaat. Tie­to ky­lä­kau­pan jat­ku­mi­ses­ta sai mo­net huo­kaa­maan hel­po­tuk­ses­ta lä­hel­lä ja kau­em­pa­na­kin. An­na­lal­la on 36 vuo­den ko­ke­mus kau­pan alal­ta, ja hän on tuo­nut ruuk­kiin mu­ka­naan myös uu­tuuk­sia. Kah­via on tar­jol­la so­pu­hin­taan, ja asi­ak­kaat voi­vat jää­dä tu­ri­se­maan pöy­tien ää­reen kah­vi­kup­pei­neen.

Tar­jol­la on herk­ku­ja, ku­ten las­ki­ais­pul­lia, do­nit­se­ja ja suo­lais­ta syö­tä­vää. An­na­la ki­pai­see vä­hän vä­liä tar­kis­ta­mas­sa, ovat­ko pul­lat ja crois­san­tit jo kyp­siä. Hän naut­tii sii­tä, et­tä kaup­pi­aa­na hän saa to­teut­taa va­paas­ti omia vi­si­oi­taan. ”Vi­si­oin­pa nyt muu­ta­mat pul­lat uu­niin”, hän nau­rah­taa kii­ruh­ta­es­saan pais­to­pis­teel­le.

– Kar­ja­lan­pii­ra­kat ovat pari ker­taa pa­la­neet, mut­ta ny­ky­ään muis­tan tar­kis­taa ti­lan­teen usein. Pais­to­pis­te on osoit­tau­tu­nut me­nes­tyk­sek­si. Suun­nit­te­len myös pih­vi­ko­neen asen­nut­ta­mis­ta. Teen niin hy­viä pih­ve­jä, et­tei sel­lai­sia muu­al­ta saa!

Hän on työs­ken­nel­lyt yli 20 vuot­ta pää­kau­pun­ki­seu­dul­la iso­jen kaup­po­jen tuo­re­puo­len vas­taa­va­na, ja sii­tä on to­dis­tee­na ky­lä­kau­pan ”sa­laat­ti­baa­ri”, jos­ta voi nouk­kia mu­kaan tuo­rei­ta he­del­miä ja vi­han­nek­sia. Myy­mä­lä on muu­ten ra­ken­teel­taan en­tuu­des­taan asi­ak­kail­le tut­tu, mut­ta An­na­la pyr­kii laa­jen­ta­maan va­li­koi­maa sitä mu­kaa, kun asi­ak­kail­ta tu­lee toi­vei­ta. An­na­la tark­kai­lee jat­ku­vas­ti eri tuo­te­ryh­mien me­nek­kiä.

– Ka­nan­mu­nia me­nee pal­jon!

Nii­tä myös Kris­ti­na Loh­man pak­kaa ko­riin­sa kis­san- ja koi­ran­ruo­kien li­säk­si. Loh­man on tyy­ty­väi­nen, et­tä ruu­kis­sa sen­tään on ky­lä­kaup­pa. Hän aje­li ruuk­kiin kym­me­nen ki­lo­met­rin mat­kan.

– Oma ky­lä­kaup­pam­me on lak­kau­tet­tu. Jos tätä kaup­paa ei oli­si, pi­täi­si ajaa ai­na Lo­vii­saan tai Eli­mä­el­le as­ti, Loh­man sa­noo.

Porvoolaiset yrittäjät Päivi Karjala (oik.) ja Terhi Rönnholm olivat tulleet seminaariin ruukkiin ja hakivat eväitä lähikaupasta.

Mika Laine

An­na­la ava­si puo­tin­sa 4. päi­vä tam­mi­kuu­ta. Hän sai neu­vo­ja edel­li­sil­tä kaup­pi­ail­ta Ma­ria ja Kal­le Kal­li­on­pääl­tä, jot­ka pyö­rit­ti­vät myy­mä­lää vii­si vuot­ta. Apua hän sai lä­hin­nä tie­to­tek­ni­sis­sä asi­ois­sa, mut­ta muu­ten An­na­la on luot­ta­nut omaan in­nos­tuk­seen­sa ja pit­kään ko­ke­muk­seen­sa kau­pan alal­la.

M-Mar­ket -ket­ju tu­kee osal­taan myös kaup­pi­ai­taan. An­na­la naut­tii kui­ten­kin it­se­näi­ses­tä ase­mas­taan. Hän poh­tii va­li­koi­maa ja yrit­tää pi­tää hin­nat mal­til­li­si­na kus­tan­nus­pai­neis­ta huo­li­mat­ta.

– Ket­ju hoi­taa neu­vot­te­lut te­ol­li­suu­den suun­taan ja mark­ki­noin­ti­tii­mi suun­nit­te­lee sään­nöl­li­set tar­jouk­set. Toki it­se­kin poh­din tar­jouk­sia, kun al­ku­häs­säk­kä laan­tuu.

Häs­säk­kää to­si­aan tun­tuu ole­van. Vaik­ka ar­ki­se­na tiis­tai­päi­vä­nä Ruot­sin­pyh­tään ruu­kin rait­ti on mel­kein­pä pe­lot­ta­van hil­jai­nen, kau­pan ovi käy tiu­haan. An­na­la ker­too jut­te­le­van­sa mie­lel­lään asi­ak­kai­den kans­sa. Ja kyl­lä­hän uu­si kaup­pi­as tun­tuu kiin­nos­ta­van.

– Asi­ak­kaat ovat ai­van iha­nia! Olen saa­nut pal­jon hy­vää pa­lau­tet­ta ja kan­nus­tus­ta, An­na­la kiit­tää.

Iäk­kääm­pien asi­ak­kai­den li­säk­si kau­pal­la pyö­räh­tä­vät myös kou­lu­lai­set. Kun kou­lu­kyy­ti saa­puu ky­läl­le, voi kym­me­nen­kin lap­sen tai nuo­ren po­ruk­ka tul­la os­tok­sil­le. Ruu­kis­sa asu­vat uk­rai­na­lai­set ovat ky­lä­kau­pal­la myös tut­tu näky.

– Yh­tei­nen kie­li puut­tuu, mut­ta hy­vin on sel­vit­ty ele­kie­lel­lä. Ruot­sia pu­hun vain muu­ta­man sa­nan, mut­ta on­nek­si asi­ak­kaat pu­hu­vat hy­vää suo­mea, An­na­la to­te­aa.

Hän on toki tie­toi­nen sii­tä, et­tä Ruot­sin­pyh­tään ruuk­ki on hy­vin se­son­ki­al­tis alue. Ke­säl­lä asi­ak­kai­ta voi ol­la mo­nin­ker­tai­nen mää­rä.

– Se vai­kut­taa, et­tä sa­taa­ko vai pais­taa. Ta­voit­tee­ni on teh­dä kau­pas­ta sel­lai­nen, et­tä se pal­ve­lee asi­ak­kai­ta läpi vuo­den yh­tä hy­vin. Va­ki­oa­si­ak­kaat ovat se sel­kä­ran­ka, jo­hon voin no­ja­ta, An­na­la hy­myi­lee.

REI­JA KOK­KO­LA
toi­mi­tus@ita­va­y­la.fi

Tervetuloa kyläkauppaan!

Mika Laine

M-MAR­KET-KET­JU
» 49 myy­mä­lää läpi Suo­men.
» Neu­vot­te­lee viik­ko- ja kuu­kau­si­tar­jouk­set.
» Huo­leh­tii osal­taan mark­ki­noin­nis­ta.
» Kaup­pi­as omis­taa it­se toi­mi­ti­lan tai on teh­nyt vuok­ra­so­pi­muk­sen kaup­pa­paik­ka­kiin­teis­tös­tä tai -huo­neis­tos­ta omis­ta­jan kans­sa.
» Kaup­pi­as vas­taa it­se ra­hoi­tuk­ses­ta.

Pullat ja muut herkut odottavat ottajaansa.

Mika Laine

Kalle Annala pyrkii valikoimassaan vastaamaan asiakkaiden toiveisiin.

Mika Laine