Viikon kysymys
A-
A+
– Luonto kuuluu myös tuleville sukupolville, sanoo Jari Tolin.
Merja Forsman
PORVOO Kuuset kurkottavat korkealle ja kaukaisuudesta kaikuu korpin huuto. Pian lähipuusta kuuluu hömötiaisen vihellys.
– Pitää tulla maalta tänne kaupunkiin, että kuulee hömötiaisen laulun, Tyysterissä asuva Jari Tolin sanoo Humlan ulkoilumajan pihalla.
Hömötiainen oli vielä muutama vuosikymmen sitten Suomen neljänneksi runsain pesimälintu. Nyt laji on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi.
Hömötiainen viihtyy metsissä, joissa on lahoja lehtipuupökkelöitä – sellaisia kuin Humlassa on.
– Tällaista luontoa ei juuri enää löydy Etelä-Suomesta, Itä-Uudenmaan luonnon- ja ympäristönsuojeluyhdistyksessäkin toimiva Tolin viittoo ympärilleen. – Alue on ainutlaatuinen monellakin tavalla, niin luonto- kuin virkistysarvoiltaan.
Porvoonkorvella viitataan kaupungin omistamaan metsäalueeseen, joka ulottuu Stensbölestä ja Holkenilta Hasselholmenille ja Tungträsketille. Se olisi osa Porvoon itäistä viherkehää, joka yhdistää eri metsä- ja suojelualueita toisiinsa. Kuva on otettu Humlassa.
Merja Forsman
Porvoolaisten oma virkistys- ja ulkoilukohde
Porvoossa on syntynyt kansanliike Porvoonkorven rauhoittamiseksi rakentamiselta ja metsätaloudelta.
Alueesta toivotaan lähivirkistysaluetta, jota asukkaat voisivat käyttää ulkoiluun ja virkistystoimintaan. Toiveena on, että alue säilytettäisiin luonnonmukaisena ja monimuotoisena.
Nimi Porvoonkorpi tulee siitä, että alue voisi olla Sipoonkorven kaltainen kansallispuistomainen kokonaisuus.
– Alueella olisi sekä imagollista ja virkistyksellistä että suojelullista arvoa, sanoo porvoolainen biologi, luontokuvaaja ja tietokirjailija Mauri Leivo. – Porvoonkorvesta voisi tulla porvoolaisten oma lähivirkistys- ja ulkoilukohde, sellainen kuin Sipoonkorpi on pääkaupungin asukkaille. Samalla voitaisiin turvata myös luonnon ja siellä asuvien lajien säilyminen.
Aloite Porvoonkorven puolesta alkoi jo vajaat kymmenen vuotta sitten, ja sen tönäisi alkuun Porvoon metsäryhmä, johon kuuluivat Mauri Leivo, Jyrki Ikonen, Petteri Saario ja Jari Tolin.
Tavoitteena oli, että Porvooseen saataisiin Porvoonkorven myötä yhtenäinen virkistys- ja suojelualueiden sekä metsäkäytävien verkosto, joka jäisi rakentamisen ja taloudellisten hakkuiden ulkopuolelle.
Porvoota kehystävä viheralue halutaan suojella ulkoilu- ja virkistystoimintaan
8 prosentista 17 prosenttiin
Porvoon kaupunki on sitoutunut suojelemaan vähintään 17 prosenttia omistamistaan metsistä vuoteen 2030 mennessä. Tällä hetkellä niistä on suojeltu 8 prosenttia.
– Porvoonkorven suojelulla voitaisiin kuroa suojelutavoitteiden kuilu umpeen, Pelkästään Veckjärven ja Tervajärven ympäristössä olevien metsien suojelu nostaisi suojeluprosentin jopa noin 19:ään, Leivo kertoo.
Suojelulla edistettäisiin paitsi paikallisen luonnon monimuotoisuutta ja Porvoon ilmastotavoitteita, mutta se voisi myös tuottaa kaupungille rahaa.
– Metso-ohjelman kautta Porvoo voisi saada suojelusta rahaa. Ohjelma pyrkii turvaamaan monimuotoisia ja lajistoltaan monipuolisia metsäkohteita Etelä-Suomessa. Yksi kriteereistä on, että suojellut alueet muodostavat verkostoja. Sellaisia kuin Porvoon viherkehä ja Porvoonkorpi, Leivo sanoo.
Porvoonkorven alueen suojelu voisi Leivon mukaan tuottaa kaupungille yli miljoonan euron tulot, mikä vastaa kaupungin talousarviossa hakkuutuloja runsaan kymmenen vuoden ajalta.
– Kaupunki on teettänyt alueella luontoselvityksiä, ja niiden sekä omien havaintojemme perusteella täällä on paljon Metso-potentiaalia. Nämä metsät ovat poikkeuksellisen luonnontilaisia ja yhtenäisiä alueita, joita Etelä-Suomessa ei kovin paljon enää ole, Leivo sanoo.
Upea luonto on yksi syy siihen, että Kaulanen muutti Porvooseen kolmisenkymmentä vuotta sitten.
Merja Forsman
Porvoonkorvessa asuu useita uhanalaisia lajeja
Tolin istuutuu kaatuneelle puunrungolle hengähtämään ja kuuntelemaan lintuja. Täällä voi kuulla metson soidinta, helmipöllön puputusta, pikkusiepon laulua ja valkoselkätikan rummutusta.
Kun Porvoonkorven alueella toteutettiin vuonna 2021 linnustoselvitys, alueelta löydettiin peräti 7 uhanalaista tai silmälläpidettävää lajia.
Lintujen lisäksi alueella on monipuolista ja jylhää luontoa. On monisatavuotiaita kalliomännikköjä, tervalepikköjä, metsäpuroja, soita ja lahopuita.
– Kansallispuistomaista maisemaa, Tolin kuvailee.
Tällä hetkellä Suomessa noin 79 % metsäluontotyypeistä on uhattuna. Lahopuu vähenee ja puusto nuorentuu ja metsämaisemat pirstoutuvat.
– Porvoonkorpi olisi harvinaisen yhtenäinen ja laaja metsäalue, Tolin kuvailee.
Yhtenäinen alue turvaa ekosysteemiä. Eläimet pääsevät liikkumaan ja lisääntymään – metso löytää koppelonsa, siitepöly eminsä – mikä edistää geneettistä monimuotoisuutta. Yhtenäiset alueet kestävät myös paremmin säiden vaihteluita.
– Kun alueita yhdistää, hyöty on suurempi kuin alueiden summa, Tolin sanoo.
Taiteilija Kirsi Kaulanen haaveilee, että Porvoosta tulisi luontomatkailukohde.
Merja Forsman
Porvoosta luontomatkailukohde?
Toisella laidalla Porvoonkorpea, Staffaksentien varrella, kuvanveistäjä Kirsi Kaulanen maalailee Porvoosta kuvaa luontomatkailukohteena.
– Tähän Staffaksentien eteläpuoleiseen laaksoon kaavaillaan leirintäalueitta. Ajattele, jos sen ympärille kehitettäisiin luontomatkailua. Leirintäalueelta voisi astua Porvoonkorven poluille, joiden varrella olisi laavuja. Etelä-Suomessa on aivan liian vähän suojeltuja alueita. Sipoossa on Sipoonkorpi, mutta Porvookin ansaitsisi oman luontomatkailuvalttinsa.
Staffaksentien vierellä on jo tällä hetkellä monia mielenkiintoisia luontokohteita: Veckjärvi rantoineen, Hasselholmenin luonnonsuojelualue, Karhukorpi ja perinnemaisemaa, jota ennallistetaan kesäisin laiduntavien lampaiden avulla.
– Ihmiset kaipaavat retkeilykohteita. Taiteilijana haaveilen, että tälle alueelle voitaisiin kehittää vaikka taide- ja luontokeskusta sekä maatilamatkailutyylistä toimintaa ja palstaviljelyä.
Kaulanen muutti Porvooseen noin 30 vuotta sitten osittain siksi, että Porvoossa on useita suojeltuja metsäalueita ja kaupungista pääsee helposti luontoon.
– Kaikki voivat paremmin, kun luonto on lähellä. Sen suojelu olisi tärkeää viimeistään nyt, hän sanoo.
LÄHIMETSÄT OVAT SUOMALAISILLE TÄRKEITÄ
» Suomen luonnonsuojeluliiton ja Luontoliiton tilaaman sekä Verianin toteuttaman kyselyn mukaan 96 prosenttia suomalaisista pitää lähimetsän säilymistä tärkeänä
» 84 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että kotikunnan tärkeät virkistysmetsät täytyy säästää hakkuilta ja rakentamiselta.
» 84 prosentin mukaan lähimetsä lisää heidän henkistä hyvinvointiaan ja 82 prosentin mukaan fyysistä terveyttä.
» Yli 60 prosenttia vastaajista kertoi valitsevansa asuinpaikkansa metsän läheltä.
» Noin puolet aikoo äänestää lähimetsiä vaalivaa ehdokasta.
PORVOONKORPI-ILTA JA METSÄAIHEINEN KUNTAVAALIPANEELI 18.3.
» Porvoon Seudun Lintuyhdistys (PSLY) ja Itä-Uudenmaan Luonnon- ja Ympäristönsuojeluyhdistys (IULY) järjestävät kuntavaaleihin liittyvän Porvoonkorpi-illan tiistaina 18.3. klo 18.00 Linnankosken lukion auditoriossa osoitteessa: Piispankatu 24–26 Porvoo. Itäväylä striimaa tapahtuman.
Ohjelma:
» Avauspuheenvuoro: Leif Schulman (Suomen ympäristökeskus, SYKE)
» Porvoon itäinen viherkehä – Porvoonkorpi: Mauri Leivo (PSLY, suojeluasiantuntija)
» Porvoon kaupungin ja seurakuntayhtymän näkökulmat metsien suojeluun
» Metsäaiheinen kuntavaalipaneeli, mukana eri ehdokasryhmien edustajia
» Juontaja: Mikael Crawford (YLE, aluepäällikkö)
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot