Viikon kysymys
A-
A+
Porvoonseudun perheasiain neuvottelukeskuksen johtajana työskentelevä käsikirjoittaja–kirjailija Harri Virtanen myöntää, että perheasiat ja sarjamurhat ovat kiinnostava yhdistelmä. – Kirjailijan ja terapeutin ammatissa yhdistyy ihmisyys, hän sanoo ja paljastaa takkinsa alta hevimetalliyhtye Opethin fanipaidan kuin viittauksena esikoisromaaninsa päähenkilön ja omaan mielimusiikkiin.
Marko Wahlström
PORNAINEN–PORVOO Pornaisissa asuva käsikirjoittaja Harri Virtanen, 61, ryhtyi tekemään Harjunpää-rikossarjan toisen tuotantokauden käsikirjoituksen valmistuttua esikoisromaaniaan.
– Kun kakkoskausi oli käsikirjoitettu, tuli hiljainen hetki, jolloin minulla ei ollut yhtään tilausta. Koska olen ihminen, joka kirjoittaa koko ajan, ajattelin, että haluaisin kokeilla kirjoittaa dekkarin, hän sanoo.
Haastattelun aluksi sukellamme Harjunpää-televisiosarjan syövereihin. Sarjan ensimmäinen kausi esitettiin vuonna 2022. Toinen kausi pyörähti 13. helmikuuta.
– Toisen kauden käsikirjoitin 3–4 vuotta sitten. Kirjoittaminen oli helpompaa kuin ensimmäisellä tuotantokaudella, kun tiesin näyttelijät. Myös Matti Yrjänä Joensuun (1948–2011) alkuperäisten kirjojen sisällön ajattelu ja hänen perinteen jatkaminen oli helpompaa.
– Vaikkapa Olga Temosen (Onerva Nykänen) ja Olli Rahkosen (Timo Harjunpää) kohtauksiin oli kiva kirjoittaa tekstiä sellaisille näyttelijöille, jotka olivat jo entuudestaan tekstin päällä.
Murharyhmällä riittää työpaikallakin ongelmia, kuten uusi alkoholisoitunut työkaveri Bingo (Matti Onnismaa), jota siirretään osastolta toiselle. Vierellä Onerva Nykänen (Olga Temonen).
MTV 3
Kolme Harjunpää-kirjaa kakkoskauden pohjana
Idea Harjunpää-televisiosarjan käsikirjoituksesta tuli tuottajalta.
– Se oli tilaustyö, enkä ollut itse aktiivinen ideoimaan.
Alkuperäiset Harjunpää-kirjat olivat kuitenkin käsikirjoittajalle tuttuja.
– Sovimme tuotantoyhtiön kanssa, mistä kirjoista käsikirjoitukset syntyvät.
Uudella tuotantokaudella pohjana on kolme Harjunpää-kirjaa ("Rakkauden lait", "Rakkauden nälkä" ja "Heimolaiset").
– Ne on tuotu 2020-luvulle: esimerkiksi romaneihin viittaavat heimolaiset muuttuivat jengiläisiksi, Virtanen sanoo.
Pomoonsa rakastunut nuori mies tehtailee rakkaushuijauksia.
MTV 3
Usean suositun rikossarjan käsikirjoittaja
Kymenlaaksolaisessa pikkukylässä kasvanut Harri Virtanen pääsi vuonna 1985 Teatterikorkeakouluun, josta valmistui dramaturgiksi.
– 1990-luvun alussa minulta on julkaistu joitakin näytelmä- ja televisiokäsikirjoituksia, joista ensimmäisiä televisiotuotantoja olivat kolmiosaiset minisarjat "Ihana mies", "Rikas mies" ja "Kaunis mies" (Nelonen). Lisäksi olin "Kumman kaa"- ja "Mustat lesket" -produktioissa tilaajana ja editorina.
Ylelle hän teki "Puhtaaksikirjoittaja"-elokuvan, joka kertoi fiktiivisen tarinan Jean Sibeliuksen kahdeksannen sinfonian puhtaaksikirjoittajasta.
– MTV3:lle tehtiin kolme tuotantokautta kolmannen sektorin auttajista kertovaa sarjaa "Hyvät neuvot kalliit", joka oli suomalaisen televisiodraaman synnytystuskia. Silloin tehtiin vielä televisioteatteria.
Sen jälkeen miehen päässä ja tietokoneen näppäimistöllä ovat syntyneet suositut rikossarjat "Kylmäverisesti sinun" (Nelonen), "Karppi" (Yle) ja "Suojelijat" (Nelonen) sekä draamasarja "Kymenlaakson laulu" (Yle).
Mielessä oli alunperin näytelmäkirjailijan ammatti
Virtanen valitsi aikoinaan television kanavakseen sattuman kautta, kun televisioyhtiöt häntä pyysivät.
– Alunperin ajattelin, että minusta tulee näytelmäkirjailija ja ohjaaja. Tehtyäni Tampereen Teatterissa ja KOM-teatterissa menestyksekkäästi esitetyn Juoksuaika-näytelmän, en saanut tilauksia.
– Jonkinlainen suhde teatteriin on säilynyt, sillä olen silloin tällöin kirjoittanut näytelmiä. Näytellyt en ole koskaan – lukuunottamatta sairastuneiden näyttelijöiden paikkauksia.
Pornaisissa asuva ja Porvoossa työskentelevä Harri Virtanen rentoutuu työnsä ohessa kirjoja lukien ja metsäluonnossa liikkuen. – Buddhalainen psykologia on tuonut ajatteluuni paljon rikkautta sekä läsnäolon ja kohtaamisen taitoa. En odota lomia tai suunnittele elämää, hän sanoo.
Marko Wahlström
Matti Yrjänä Joensuu toi tekijät tarkastelun kohteiksi
Rikokset ja niiden maailma veivät mennessään,
– Iso kysymys on se, miksi niitä tehdään ja miksi pohjoismainen rikosdraama on suosittua. Itse ajattelen, että rikosdraamalla pääsee kiinni perimmäisiin kysymyksiin: se saa meidät pohtimaan elämän ja kuoleman kysymyksiä sekä katsomaan ihmisiä sellaisella hetkellä, kun he niitä ratkovat.
Virtasen mukaan rikosdraaman henkilöt (poliisit ja lääkärit) voivat kokea kauheuksia ollessaan paljaan ihmisyyden äärellä tekijöiden ja uhrien parissa.
– Rikosdraamassa voi sanoa yhteiskunnastamme jotain merkittävää ja kiinnostavaa. Harjunpää-kirjoissa Matti Yrjänä Joensuu toi tekijät tarkastelun kohteiksi: hänen kirjoissaan harvoin arvoitus on, kuka on murhaaja, vaan miten poliisi pääsee tekijän jäljille, Virtanen sanoo.
"Käsikirjoitus on kuin sinfoniateoksen säveltämistä"
Tyypillinen pituus televisiodraaman yhden osan käsikirjoitukselle on 40–50 sivua, joten kymmenosainen sarja vaatii noin 500 sivua.
– Olen verrannut materiaalin pitämistä kasassa päässäni sinfoniateoksen säveltämiseen. Rikossarjassa päähenkilöiden tarinat kulkevat koko ajan pohjalla, vaikka sarja etenee jaksoittain eli sen työstäminen on kuin orkestraatio.
Virtasen mukaan Harjunpää-sarjan tekeminen tuotantoyhtiön (ITV Studios Finland Oy) kanssa oli mukavaa ja sujui hyvin.
– Aina ei niin ole, jolloin haasteita riittää käsikirjoituksen perustelemisessa. Käsikirjoituksessa jokainen tapahtumapaikka, siirtymät ja lisähenkilö maksavat – päinvastoin kuin kirjassa.
Harjunpään kakkoskaudelle lisättiin tietoisesti toimintaa.
– Televisiokäsikirjoituksen tekeminen on yhteistyötä ja kommunikointia. Henkilöhahmojen syntyminen on luovaa työtä, mutta niiden sovittaminen käsikirjoituksen muottiin vaatii keskustelua ohjaajan kanssa. Kirjassa sen sijaan on täysi vapaus.
Pornaislainen psykoanalyytikko ja teatteritaiteiden maisteri Harri Virtanen kirjoitti muun muassa suosittua Karppi-televisiosarjaa.
Marko Wahlström
Käsikirjoittajasta kirjailijaksi
Maaliskuun lopulla julkaistaan Harri Virtasen esikoisromaani "Valaistunut tappaja" (Johnny Kniga).
– Ennen kirjoittamista luin nipun erilaisia dekkareita saadakseni käsityksen nykygenrestä. Oma suosikkini on norjalainen Jo Nesbø, joka puhuttelee itseäni valtavasti.
Vuosi sitten joulukuussa pornaislainen lähetti kustantajalle ensimmäiset sata sivua.
– Vuodenvahteessa 2023–2024 he vastasivat ja ilmoittivat haluavansa tehdä kolme kirjaa, joiden nimet on päätetty ja kannet tehty. Toisen osan kirjoitustyö on jo käynnissä.
Kirjan maailmanlaajuiset esitysoikeudet on myyty ITV Studios Finland Oy:lle. Ensimmäinen romaani on tällä hetkellä painossa. Kakkososa tulee ensi vuonna ja kolmososa vuonna 2026.
Maaliskuun lopulla julkaistava trilleri "Valaistunut tappaja" aloittaa uuden Joki-sarjan, jossa kansainvälinen terrorismi on lähempänä kuin uskallamme kuvitellakaan.
Johnny Kniga
Kirjan päähenkilö on heviä rakastava erikoistutkija
Virtanen loi esikoisromaaninsa päähenkilön, joka on Keskusrikospoliisin erikoistutkija Henri Joki. Hän on erikoistunut joukkosurmiin ja terrorismiin.
– Joki on siitä erityinen poliisi, ettei oikein näytä poliisilta. Hän on laiha rokkarin näköinen, joka käyttää hevimetallipaitoja ja harrastaa metallimusiikkia sekä keräilee kitaroita.
Kotimaisen rikoskirjallisuuden tuoreelle päähenkilölle myös sattuu koko ajan fyysisesti paljon.
– Hänelle on lapsesta pitäen sattunut onnettomuuksia ja vahinkoja. Kipu on hänelle elämässä hyvin keskeistä. Joki ei ole sankarihahmo, joka on kova tappelemaan, vaan hänelle myös käy huonosti sekä selviää tilanteista juuri ja juuri.
Kirjaa tehdessään kirjailija loi Spotify-suoratoistopalveluun Henri Joen suosikkibiiseistä soittolistan 16-vuotiaan poikansa toimiessa musiikkidramaturgina.
"Todellisuus tuli eteeni koko kirjoitustyön ajan"
Virtasen mukaan käsikirjoittajan rooli on ollut helppo jättää taka-alalle.
– Kirjailijan ja käsikirjoittajan työssäni on myös yhteneväisyyksiä. Kirjoitan lyhyitä lukuja ja helppolukuista tekstiä. Tarinankerronta etenee aika samalla tavalla kuin televisiodraamoissa. Nyt kuvailen asioita enemmän, enkä kirjoita dialogin muotoon.
– Etenin intuitiivisesti, sillä en kirjan puolivälissäkään vielä tiennyt miten murhat ratkeavat.
Kirja on varsin ajankohtainen trilleri Nato-Suomeen soluttautuneista Venäjän vakoojista ja kuolemasta, joka saa näkemään kaiken toisin. Ajallisesti esikoisromaani sijoittuu kevääseen.
– Todellisuus tuli kirjoittaessani eteeni koko ajan. Tuntuu hurjaltakin, miten tapahtumia tavoittaa fiktion avulla, kun asiat tapahtuvat todellisuudessa.
Käsikirjoittaja–kirjailija Harri Virtanen valitsi kuvauspaikaksi Vanhan-Porvoon sillan – saman, jolla Metallican Lars Ulrich kuvasi itsensä viime kesänä. – 16-vuotias poikani on vienyt minut metallimusiikkikeikoille, Harri Virtanen paljastaa.
Marko Wahlström
Päivätyö ja kirjailijan työ limittyvät toisiinsa
Porvoonseudun perheasiain neuvottelukeskuksen johtajana sekä käsikirjoittajana ja kirjailijana työskentelevä Harri Virtanen myöntää, että perheasiat ja sarjamurhat ovat kiinnostava yhdistelmä.
– Sekä kirjailijan että terapeutin työssä yhdistyy ihmisyys. Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan ihmiset, jotka tekevät ihmiskontaktin, yhteyden ja yhteisön parissa töitä, on oma ammattikuntansa (connective labour) yhteiskunnassa.
– Päivätyössäni luon yhteyksiä ja pyrin parantamaan niitä ihmisten välillä. Murhat ja rikokset ovat tarinoita siitä, kun yhteydet ovat poikki.
– Katkenneiden yhteyksien tarinat voivat olla kipeitä niin tosielämässä kuin tarinoissa, Virtanen sanoo.
Pornaislainen jättää puoluepoliittisen vaikuttamistyön
Tällä hetkellä Harri Virtanen on Pornaisten kunnanvaltuutettu, Uudenmaan liiton maakuntavaltuuston jäsen, Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen kehittämis- ja tulevaisuuslautakunnan puheenjohtaja sekä HUS-yhtymähallituksen varajäsen
Hän ei asetu ehdolle kevään alue- ja kuntavaaleissa, vaan jättää puoluepoliittisen vaikuttamisen noin kymmenen vuoden jälkeen.
– Haluan keskittyä terapiatyöhön ja kirjojen kirjoittamiseen. Koen, että minusta on niissä enemmän hyötyä kuin politiikassa.
"Hyppään mieluiten synkkään päätyyn"
Virtanen ei ole rikoskirjailijana feel good crimen ystävä.
– Rikosten pitää olla raadollista. Rikosdraaman tulee sisältää elämän ja kuoleman kysymyksiä.
Porvoon kirkonmäellä hänen parturinsa kysyi, onko esikoisdekkari pehmeää rikollisuutta.
– Sellaista ei minulle ole olemassa. Hyppään mieluiten synkkään päätyyn metallimusiikin soidessa. Ihmiset haluavat tuttua ja turvallista, mutta en ole kumpaakaan.
FAKTA
Harri Virtanen
» Syntynyt Inkeroisissa vuonna 1963. Asuu Pornaisissa.
» Valmistui dramaturgiksi Teatterikorkeakoulusta. Toiselta koulutukseltaan jungilainen psykoanalyytikko, jolla on takana yli 10 000 asiakaskohtaamista.
» Työskennellyt usean television draamatuotannon käsikirjoittajana sekä tilaajana, kehittäjänä ja script editorina. Toiminut myös Yle TV1:n fiktio-ohjelmien tilaajana.
» Julkaissut kaksi tietokirjaa ja omakustanteisesti kaksi runokirjaa sekä kirjoiksi painettuja näytelmiä.
» Päätyönään toimii Porvoonseudun perheasiain neuvottelukeskuksen johtajana. Pitää sivutoimisena yrittäjänä yksityisvastaanottoa (Terapiahuone Tähdet) Helsingin Kalliossa ja Vanhassa-Porvoossa.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot