Viikon kysymys
A-
A+
Loviisalainen Emmi-Liina Vakkuri-Johansson, 42, aloitti tällä viikolla Porvoon seudun Taideoppilaitoksen uutena rehtorina. – Soittajana olen klarinetisti, mutta oma musiikkiharrastus on jäänyt työn takia vähemmälle, hän kertoo.
Marko Wahlström
PORVOO–LOVIISA Porvoon seudun Taideoppilaitoksen rehtorina tällä viikolla aloittanut loviisalainen Emmi-Liina Vakkuri-Johansson, 42, haluaa päästä möyhentämään kahdesta oppilaitoksesta (Porvoonseudun musiikkiopisto ja Porvoon Taidekoulu syntynyttä uutta oppilaitosta.
Hän seuraa tehtävässään eläkkeelle siirtynyttä rehtori Felix von Willebrandia. Hän ehti toimia Porvoonseudun musiikkiopiston rehtorina vuodesta 1987.
Vakkuri-Johansson aloitti uudessa virassaan helmikuun alussa. Sitä ennen hän toimi oppilaitoksen apulaisrehtorina vuodesta 2023. Hänen vastuualueinaan olivat viimeksi Loviisa, Lapinjärvi ja Mäntsälä. Viime syksyyn asti apulaisrehtorin alueeseen kuuluivat myös Pornainen ja Pukkila.
– Aloitin Porvoonseudun musiikkiopistossa vuonna 2005 opiskelijana, kun opintojeni loppuvaiheessa tulin varhaisiän musiikinopettajaksi. Ja sille tielle jäin, hän kertoo.
Millaisin miettein aloitit uudessa virassasi?
– Innostuneena ja odottavin miettein. Minulla on kova halu päästä möyhentämään asioita ja tekemään eri tavalla. Tunnen olevani paikassa, jossa pääsen seuraamaan valtakunnallista kehitystä aitiopaikalta niin lainsäädäntöuudistusten kuin kulttuurin aseman säilyttämisen kannalta.
Mikä oli ensimmäinen konkreettinen työtehtäväsi rehtorina?
– Viime vuoden tilinpäätöksen tekeminen, jonka sai valmiiksi maanantai-iltana.
Mitä ylipäätään kuuluu taidekoulun rehtorin tehtäviin?
– Taloudellinen vastuu, mutta myös pedagoginen vastuu yhdessä rehtoritiimin (3 apulaisrehtoria) ja opettajakunnan (130 opettajaa) kanssa. Henkilöstöjohtaminen, kuntayhteistyö (8 kuntaa musiikkiopiston ja 2 kuntaa kuvataidekoulun puolella), erilaisissa hankkeissa (Skapa-hankkeet Sipoo–Porvoo ja Loviisa) mukanaolo sekä oppilaitoskehittäminen. Tuntuu siltä, että rehtorin tehtäviä on oikeastaan kaikki, mitä vastaan tulee.
Musiikkiopisto toimii Porvoon, Loviisan, Askolan, Lapinjärven, Mäntsälän, Pornaisten, Pukkilan ja Sipoon alueilla. Taidekoulu toimii Porvoossa ja Sipoossa.
Millaisena näet Taideoppilaitoksen roolin itäuusmaalaisena taideoppilaitoksena?
– Alueellisesti todella merkittävänä ja opetusmäärältään olemme tosi vaikuttava. Kuntalaisille maksuton päiväaikaan tarjottava varhaisiän musiikinopetus koskettaa isoa osaa lapsia sopimuskunnissa. Myös tapahtumatuottajana teemme vuoden aikana noin 200 konserttitapahtumaa.
– Tärkeää on saada luotua taideoppilaitos yhtenäiseksi oppilaitokseksi ja yhtenäistettyä joitakin toimintatapoja. Meillä on jo musiikkiopiston ja taidekoulun yhteinen kuvismuskari.
Porvoonseudun musiikkiopisto muodostaa yhdessä Porvoon taidekoulun kanssa kaksikielisen Porvoon seudun Taideoppilaitoksen, jonka oppilasmäärä on 6 450 ja vuositunteja on lähes 60 000.
Millä tasolla suomalainen taideopetus on mielestäsi tällä hetkellä?
– Varmasti huippuvuosista on tultu vähän alaspäin, mikä näkyy esimerkiksi Sibelius-Akatemian hakijatilastoissa ja sitä kautta alkaa näkyä myös orkesterien kokoonpanoissa. Onneksi meillä on havahduttu siihen, että myös taitavia oppilaita pitää tukea.
– Meidän tähtäin ei ole tehdä jokaisesta huippumuusikkoa, mutta haluamme sellaisia, jotka haluavat hyvän musiikkisuhteen. Näin saamme musiikin käyttäjiä. Mihin tarvitsemme niitä huippuja, jos meillä ei ole musiikin kuluttajia? Ylipäätään taide voi antaa ihmisille todella paljon.
Kulttuurimäärärahoja on leikattu kovalla kädellä. Miten se tulee näkymään alan oppilaitoksen arjessa?
– Oppilaitoksina olemme vielä säästyneet suuremmilta leikkauksilta, jotka ovat rokottaneet vapaata kenttää enemmän. Viitteitä toki antaa, kun valtionosuusjärjestelmää ollaan uudistamassa. Jaettava rahasumma ei varmasti kasva, mutta jos jakoperusteet muuttuvat, sillä on vaikutusta myös oppilaitoksiin. Nyt on tärkeää olla hereillä valtakunnallisesti ja kuulostella, mitä on tapahtumassa.
Millainen kulttuurin kuluttaja itse olet? Mikä on viimeksi kokemasi kulttuurielämys?
– Mie oon aika kaikkiruokainen, vaikka tällä hetkellä ruuhkavuodet verottavat, mitä kerkeän tehdä. Viihdyn hyvin myös katsomassa ja kuuntelemassa eritasoisia kulttuurielämyksiä nuorisoteatterista ammattilaisten tekemiseen ja taidemuseoihin.
– Viimeisimpänä olen kokenut Lilu-shown. Töiden ja lasten konserttien ulkopuolelta olin joulukuussa katsomassa Helsingin Kaupunginteatterin Moulin Rouge -musikaalia ja sitä ennen olin kuuntelemassa sinfoniaorkesteri Vivon konserttia Porissa marraskuun lopulla sekä "Oopperan kummituksen" kävin katsomassa Kansallisoopperassa.
Mitä kysyisit itseltäsi?
– Mihin asiaan haluat panostaa työssäsi? Koen tosi tärkeänä, että kaikilla lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus kokea ja kokeilla taideharrastamista ulkoisista esteistä (taloudelliset tai muut rajoitteet) huolimatta.
FAKTA
Emmi-Liina Vakkuri-Johansson
» Syntynyt Joensuussa 11.6.1982. Asunut Loviisassa vuodesta 2005.
» Ylioppilastutkinnon ohessa suoritti musiikkialan perustutkinnon. Valmistunut musiikkipedagogiksi (AMK) Savonia-ammattikorkeakoulusta Kuopiosta ja musiikkipedagogiksi (YAMK) Metropolia-ammattikorkeakoulusta Helsingistä vuonna 2005.
» Työskennellyt varhaisiän musiikinopettajana Porvoon seudun Taideoppilaitoksessa vuodesta 2005 ja apulaisrehtorina (Loviisa, Lapinjärvi ja Mäntsälä) vuodesta 2023.
» Perheeseen kuuluvat aviomies, 17-, 15- ja 8-vuotiaat lapset sekä kaksi espanjanvesikoiraa.
» Harrastaa vapaa-ajallaan monipuolista liikkumista eli käy spinning-tunneilla, lenkkeilee ja ultrajuoksee sekä lasten harrastuksiin kuskaamista.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot