Viikon kysymys
A-
A+
Kuvituskuva.
Mika Laine
Porvoon uutisoinnista pääosan on muodostanut jo pitkään keskustelu kyläkouluista. Uutisointi on saanut huimat määrät palstatilaa ja ylittänyt kaikki mittasuhteet. Asiaa riepotellaan myös somessa. Sen vellominen alkaa turhauttaa jo niitäkin, joita asia ei koske. Tunnetta tuntuu olevan pelissä paljon.
Voitaisiinko asiaa lähestyä tarkastelemalla sitä toisesta tulokulmasta, lukujen valossa, faktoihin perustuen?
Porvoon perusopetuksessa opiskelee noin 5 500 oppilasta, joista reilut 3 700 suomenkielisissä ja reilut 1 700 ruotsinkielisissä kouluissa.
Porvoossa on 23 koulua, joista 14 suomenkielistä ja 9 ruotsinkielistä.
Epoon koulu on pienin suomenkielinen koulu ja Kullo skolan pienin ruotsinkielinen koulu. Epoo ja Kullo skolan ovat kokoluokaltaan miltei samankokoiset, Kullo skolanin ollessa oppilasmäärältään hieman suurempi.
Voitaisiinko ryhmäkokoihin miettiä Porvoossa ylä- ja alarajat?
Valtakunnallisesti toivotaan, rajojen asettamista ryhmäkokoihin. Alkuopetuksessa ryhmäkoon toivottaisiin olevan maksimissaan 20 ja ylemmillä alakoulun luokilla maksimissaan 25. Mikä olisi ryhmäkoon alaraja? Pienluokissa se on 10.
Porvoossa on useita luokkia, joissa 20 ja 25 ylittyvät. Joissakin luokissa oppilasmäärä on lähes sama kuin Epoon koulun tai Kullo skolanin koko oppilasmäärä. Se turhauttaa uutisointia seuraavaa isoa luokkaa opettavaa opettajaa.
Opetuksen tulisi olla tasa-arvoista. Kaikilla oppilailla tulisi olla oikeus tasalaatuiseen opetukseen ja oppimisen tukeen. Isojen koulujen ryhmäkokoja ei tule kasvattaa, että oppilasmäärältään yhtä luokkaa vastaava kyläkoulu saadaan ylläpidettyä. Tasa-arvoa on pitää koulujen ryhmäkoot inhimillisinä ja ylläpitää kouluja, joihin muodostuu opetettava ryhmä, joka on vähintään kymmenen oppilasta jokaisella luokkatasolla.
Koulukeskustelussa ei puhuta juurikaan opetuksen laadusta.
Kyläkoulussa yksi opettaja opettaa useampaa luokkatasoa kerrallaan. Jos koulussa on kaksi opettajaa ja noin 30 oppilasta, opiskelee sen toisessa luokassa ainakin 3 eri luokkatasoa.
Oppitunnin pituus on 45 minuuttia. Se tarkoittaa kullekin luokka-asteelle suunnattua opetusta 15 minuuttia opetusta 45 minuutin sijaan. Mikäli luokkatasoja on enemmän kuin 3, aika lyhenee entisestään.
Pystytäänkö tuossa ajassa opettamaan asiat yhtä laadukkaasti kuin kolme kertaa pidemmässä ajassa? Miten opetussuunnitelman mukainen opetus toteutuu?
Entä jos oppimisessa ilmenee haasteita ja oppilas tarvitsee erityisopettajan tukea? Pienissä kouluissa erityisopettajan tukea on saatavilla noin yhtenä päivänä viikossa. Isommissa kouluissa erityisopettaja on paikalla päivittäin ja oppimisen tuen haasteisiin pystytään vastaamaan heti niiden ilmetessä.
Pienissä kouluissa ei pystytä järjestämään valinnaisainetarjontaa. Pieni oppilasmäärä hankaloittaa myös joukkuelajien harjoittelua.
Voisiko koulun oppilasmäärällä olla suora yhteys koulun johtamismalliin?
Koulujen johtamismallin tulisi perustua tasa-arvoisuuteen. Jos 30 oppilaan koulussa tulee olla oma rehtori, suomenkilisissä kouluissa rehtoreita voisi olla 123 ja ruotsinkielisissä kouluissa 57.
Onko järkevää, että kaksiopettajaisella koululla toinen opettajista toimii opettajan työn ohella rehtorina? Jos koululla on koulunkäynninohjaaja, rehtori toimii kahden henkilön esimiehenä. Suurimpien koulujen rehtorilla on johdettavana 100 henkilöä tai enemmän.
Voisiko rajana olla se, että jos koululla on alle 50 oppilasta, käyttöön otettaisiin keskitetty johtamismalli, jossa kahden tai useamman koulun johtaminen tapahtuisi keskitetysti? Tälläinen malli Porvoossa on jo käytössä Kullo skolanissa, jossa ei ole omaa rehtoria.
Epoon koulun oppilasmäärä on alle prosentti suomenkielisten oppilaiden määrästä ja Kullo skolanin alle 2% ruotsinkielisistä oppilaista. Epoon ja Ilolan koulujen yhteisoppilasmäärä on alle 2% suomenkielisten oppilaiden määrästä. Nyt vellova koulu-uutisointi koskee hyvin pientä osaa porvoolaisia oppilaita, huoltajia ja opetushenkilöstöä.
Tasa-arvon nimissä uutisointi tulisi siirtää koskemaan suurimpia kouluja.
Olisi aika kysyä suurten koulujen rehtoreilta, opettajilta, oppilailta ja oppilaiden huoltajilta heidän ajatuksiaan koulujen ja niiden johtamisen kehittämisestä, rehtoreiden siihen tarvitsemasta tuesta, ryhmien koosta, opettamisen laadusta, oppilaiden saamasta tuesta ja Porvoosta koulukaupunkina.
SUURTEN KOULUJEN ÄÄNI KUULUVILLE
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot