Viikon kysymys
A-
A+
Askolalaissyntyinen sipoolainen Mervi Järvinen (oik.) perusti tyttärensä kanssa intervallihoitoon painottuvan ikäihmisten ja kehitysvammaisten perhekodin Porvoon Haikkooseen. Kuvassa myös kokemusvalmentajana toimiva Mervi Laurila, joka on tehnyt alan pioneerityötä Itä-Uudellamaalla.
Marko Wahlström
PORVOO, HAIKKOO Ikäihmisten ja kehitysvammaisten perhehoitoa tarjoava uusi koti aloittelee toimintaansa Porvoon Haikkoossa sijaitsevassa omakotitalossa.
– Odotamme koko perhe innolla asukkaita. Odotimme, että olisimme joulupöytään saaneet ikäihmisiä, sipoolainen perhehoitaja Mervi Järvinen sanoo.
Uusi perhekoti on järjestyksessään itäisen Uudenmaan toinen. Askolalainen perhehoitaja Mervi Laurila on alueen pioneeri, sillä hän on hoitanut ikäihmisiä omistamassaan talossa Monninkylässä kuuden vuoden ja neljän kuukauden ajan.
– Meillä talossa asuu edelleen yksi pariskunta ja kaksi naista, hän kertoo.
Perhekodin asuintilassa on iso yhteiset tilat, joka koostuu keittiöstä, ruokailutilasta ja olohuoneesta. Asukkailla on omat huoneet.
Marko Wahlström
"Hoidamme asukkaita yhdessä tyttäreni kanssa"
Porvoon perhekodissa on neljä vuodepaikkaa kolmessa huoneessa tuleville asukkaille. Asuinkerroksessa on myös WC, pesuhuone, keittiö ja ruokailutila sekä olohuone.
– Olohuoneesta on kulku yläpihalle, josta pääsee suoraan Haikkoon kuntopolulle, Järvinen sanoo.
Haikkoonlammentiellä sijaitseva perhekoti toimii omakotitalossa.
– Alakerrassa on perhehoitajien huoneet. Hoidamme asukkaita yhdessä tyttäreni kanssa, hän kertoo.
Alkuvaiheessa perhekodissa eivät voi asua pyörätuolilla liikkuvat, koska asuinkerros on toisessa kerroksessa. Rollaattorilla liikkuvat autetaan taloon.
– Suunnitteilla on asennuttaa taloon ulkohissi ja porrashissi avuksi liikkumiseen, Järvinen jatkaa.
Ikäihmisiä ilahduttavat Järvisten suomenlapinkoira Justus ja labradorinnoutaja Lilli sekä maatiaiskissa Pimu.
– Kodissa tehdään ruoat, leivotaan, pyykätään ja siivotaan asukkaiden kanssa. Tämä on tällaista yhdessä hääräilyä, Järvinen kuvailee.
Perhekodin olohuonetilassa voi keinua ja katsella televisiota.
Marko Wahlström
Perhekodin perustajan tyttärenpoika Valtteri Häyrinen keinuu perhekodin kiikkustuolissa. Valtterikin välillä viihdyttää tulevia asukkaita.
Mervi Järvinen
Maaliskuussa alkaa uusi perhevalmennus
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue on päättänyt panostaa ikäihmisten päivätoimintaan ja perhehoitoon vuoteen 2030 asti.
– Tavoitteena on, että alueella alkaa maaliskuussa tuleville perhehoitajille tarkoitettu uusi valmennus, johon on tullut useita kyselyitä. Syksyn valmennuksessa oli kuusi perhehoitajaa, kokemusvalmentajana syksyn valmennuksessa toiminut Mervi Laurila sanoo.
Askolalaissyntyinen Mervi Järvinen kävi yhdessä tyttärensä kanssa syksyn valmennusjaksolla.
– Parhaillaan käymme kehitysvammaisten hoitoon keskittyvässä valmennuksessa Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella.
Laurila korostaa, että perhehoito on hyvinvointialueen omaa toimintaa.
– Tämä ei ole yritystoimintaa. Hyvinvointialue valmentaa perhehoitajat, valitsee asiakkaat, tekee toimeksiantosopimukset, valvoo toimintaamme sekä tukee ja lisäkouluttaa meitä perhehoitajia, hän kertoo.
– Me emme ole työntekijöitä, emmekä yrittäjiä. Tätä voisi verrata siihen, että kun toiset ottavat sijaislapsia; me otamme sijaisikäihmisiä, Laurila jatkaa.
Hyvinvointialue tekee sopimuksen perhehoitajan kanssa ja hoitaa maksusitoumuksen asiakkaalle. Perhekodissa asuminen on samanhintaista kuin laitoshoidossa ja palvelukeskuksessa.
Sipoolainen Mervi Järvinen toimii Porvoon uuden perhekodin perhehoitajana yhdessä tyttärensä kanssa.
Marko Wahlström
Perhekoti Ruusu tarkoitettu lyhytaikaista hoitoa tarvitseville
Perhekoti Ruusu on tarkoitettu lyhytaikaista hoitoa (intervallihoito) tarvitseville. Lyhytaikainen hoito tarkoittaa enintään 30 vuorokauden pituista jaksoa.
– Ikäihminen ja kehitysvammainen voi tulla tänne esimerkiksi vain omaishoitajan lakimääräisen kolmen vuorokauden vapaan ajaksi, viikoksi, joka toinen viikko tai osavuorokautisesti päivähoitoon, Järvinen ja Laurila kertovat.
Uusi perhekoti on itäisen Uudenmaan ensimmäinen lyhytaikaishoitoon keskittynyt perhekoti. Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella vastaavia perhekoteja on toiminut jo pidempään.
Ikääntyneiden perhehoidon koordinaattorina Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella toimiva geronomi, esihenkilö Sonja Lampén on välittänyt tietoa uudesta perhekodista muun muassa asiakasohjaukseen.
Järvisen ja Laurilan on tarkoitus myös jalkautua Porvoon Näsiin ja Askolan Mäntyrinteelle kertomaan perhekotien toiminnasta.
– Alueella on paljonkin sellaisia omaishoidettavia, jotka eivät suostu lähtemään laitokseen. Tällöin omaishoitajalla jäävät vapaat pitämättä, mikä vaikuttaa heidän jaksamiseen, Mervi Laurila kertoo.
Hyvinvointialue lisäkouluttaa perhehoitajia ja tarjoaa heille työnohjausta.
Ystävykset saunan jälkeen joulupukin tuomissa yöpaidoissaan. Askolalaiset Anna-Liisa Suominen, 86 (vas.) ja Terttu Järvinen, 86, ystävystyivät koulutaipaletta aloittaessaan eli lähes 80 vuotta sittan. Erilaisten sattumien kautta he päätyivät asumaan samaan perhekotiin Monninkylään.
Mervi Laurila
Ikäihmisten perhehoitokoteja yli 300 Suomessa
Lasten perhekoti on yleinen, ja niitä toimii itäisellä Uudellamaallakin useita. Ikäihmisten perhehoitokoteja löytyy muualta Suomesta reilu 300. Askolassa on ollut pitkäaikainen kokemus mielenterveyskuntoutujien perhehoidosta.
– Perhekoti on yhteiskunnalle edullisin tapa hoitaa ikäihmisiä. Nyt kuuden vuoden jälkeen on huomattu, että tämä voi oikeasti toimia, Mervi Laurila sanoo.
Perhekodin asukkaat tulevat ensisijassa Itä-Uudenmaan hyvinvointialueelta, mutta heitä voi tulla myös muualta.
– Usein perhehoidossa kuntoudutaan ja voimistutaan, sillä asuminen tuo ennen kaikkea mielen virkeyttä. Myös ikäihmisen fysiikkakin paranee, koska perhekodissa on viisi säännöllistä ateriaa ja hyvä unirytmi. Myös asuinympäristöllä on merkitystä ihmisen hyvinvointiin, Laurila jatkaa.
Perhehoitoliitto kokoaa parhaillaan maamme perhehoitajista uutta valtakunnallista ryhmää, joka alkaa pohtia, miten perhehoidon vaikuttavuutta ikäihmisten hoitona voitaisiin lisätä.
– Me olemme perhehoidon vaikuttavuuden lähettiläitä, Laurila hymähtää.
Mervi Järvinen vaihtoi alaa
Järvinen sai ajatuksen perhekodin perustamisesta koronavuosina, kun hän tiedusteli tarvetta Askolan kunnalta.
– Askolassa kuitenkin riitti yksi koti (perhekoti Laurila). Siitä asti ajatus on muhinut, hän kertoo.
Järvinen valmistui viime syksynä myös hoiva-avustajaksi vuoden pituisesta koulutuksesta.
– Omia vanhempiani hoitaessa olen nähnyt, mitä työ on. Siitä se ajatus lähti, koska niin moni hyötyy perhehoidosta.
Sipoolainen on myös alanvaihtaja, sillä hän työskenteli aiemmin noin 20 vuotta työturvallisuusalalla.
– Tuntui, että tuli tarpeeksi nähtyä sitä alaa ja halusin vaihtelua. Toimin esimiestehtävässä ja työtuntimääräni alkoi olla melkoista.
FAKTALAATIKKO
Perhehoidossa asumisen kriteereitä:
» Asukas voi olla muistisairas, mutta ei saisi olla karkaavainen.
» Muille asukkaille ja perhehoitajille tulee antaa yörauha.
» Aggressiivisuus ei sovi perhekotiin.
» Perhekotiin ei tarvitse jäädä pysyvämmin, vaan asumismuotoa voi myös kokeilla.
» Lähde: Mervi Laurila
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot