Viikon kysymys
A-
A+
Kuvituskuva.
Marko Wahlström
Kaupunginvaltuusto päätti joulukuun kokouksessaan, että 2018 talousarviossa siunauksen saaneen aluerehtorimallin toimivuudesta tehdään kattava, kriittinen selvitys vuoden 2025 aikana. Kuitenkin kasvun ja oppimisen lautakunnan tammikuun kokouksen esityslistassa asia oli esitetty hyvin eri näkökulmasta. Siinä nimittäin pohdittiin mahdollisuutta siirtää pienten koulujen rehtoreiden tehtäviä aluerehtoreille kriittisen selvityksen laatimisen sijaan.
On totta, että koulujen johtamiseen liittyy entistä enemmän hallinnollista työtä pedagogisen johtamisen lisäksi ja siksi onkin tärkeää, että johtajuutta jaetaan. Johtamisen siirtäminen ylemmille tasoille on kuitenkin väärä suunta ja jaettua johtajuutta tulisikin lähtökohtaisesti jakaa koulun sisällä, niille, joilla on eniten kosketuspintaa juuri sen koulun arkeen. Emme ymmärrä, miksi aluerehtoreille halutaan vyöryttää vastuuta yhä useammasta pienestä koulusta, kun he voivat kuitenkin olla paikalla vain yhdessä koulussa kerrallaan. Koulua kun täytyy johtaa koulusta käsin, arkisia ongelmia ratkoa vuorovaikutuksessa ja henkilöstöä johtaa läsnäolevasti. Eikö johtamista ollut tarkoitus kehittää, ei taannuttaa?
Porvoossa puhutaan paljon siitä, kuinka oppilasmäärät tulevat lähivuosina laskemaan. Tarvitseeko Porvoon kokoisessa kaupungissa ylipäätään aluerehtorimallin kaltaista hallinnon tasoa? Mitä nykyisellä mallilla ollaan tarkalleen ottaen korjaamassa ja miksi, onko (pienten) koulujemme johtamisjärjestelmässä sivistysjohdon mielestä jokin vinksallaan? Mielestämme kasvun ja oppimisen toimialan paljon puhuttuja säästöjä pitäisi pyrkiä etsimään juuri tällaisia toimintamalleja (ja niiden hyötyjä) kriittisesti arvioimalla ja karsimalla, eikä itse opetuksesta tai oppimateriaaleista leikkaamalla.
NINA PAULOAHO,
LUOKANOPETTAJA & VARAREHTORI
(KUNTAVAALIEHOKAS, KESK.)
SANNA ANDERSSON,
YRITTÄJÄ
(KUNTAVAALIEHDOKAS, KESK.)
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot