POR­VOO Por­voon kau­pun­ki löy­tyy Suo­men alu­e­ke­hi­tys­tä tar­kas­te­le­vas­ta val­ta­kun­nal­li­ses­ta tut­ki­mu­sa­na­lyy­sis­tä maam­me 20 suu­rim­man kun­nan lis­tal­ta ai­no­a­na kun­ta­na suur­ten kau­pun­kien ja nii­den kau­pun­ki­seu­tu­jen tai La­pin ul­ko­puo­lel­ta. Por­voon li­säk­si kes­ki­suu­ris­ta kau­pun­geis­ta kär­ki­kun­tien jou­kos­sa on vain Ro­va­nie­mi.

Ko­ko­nai­sin­dek­sis­sä suu­ret kau­pun­git ja nii­den ke­hys­kun­nat saa­vut­ti­vat jäl­leen kor­keim­mat si­joi­tuk­set.

– Por­voon ke­hi­tys on jat­ku­nut hy­vä­nä. Kau­pun­ki muis­tut­taa omi­nai­suuk­sil­taan niin maa­kun­ta­kes­kuk­sia kuin Hel­sin­gin seu­dun ke­hys­kun­tia, alu­ei­den ke­hi­tyk­seen eri­kois­tu­nut alu­e­tut­ki­ja, MDI:n neu­vo­nan­ta­ja, val­ti­o­tie­tei­den toh­to­ri Timo Aro sa­noo.

Por­voon ko­ko­nai­sin­dek­si on ko­ko­luok­kan­sa vah­vin. Yli 50 000 asuk­kaan kau­pun­geis­ta kor­keim­mat in­dek­si­pis­teet sai­vat Hel­sin­ki (79,7), Es­poo (76,6), Por­voo (75,2), Van­taa (69,1) ja Ro­va­nie­mi (64,8).

– Kun­ta­ta­lou­den nä­kö­kul­mas­ta Por­voo on pys­ty­nyt vä­hen­tä­mään vel­ka­taak­kaa har­ti­oil­taan. Kau­pun­ki on täl­lä het­kel­lä var­sin vä­hä­vel­kai­nen ver­rat­tu­na mo­neen muu­hun kun­taan tai kau­pun­kiin, kun­ta­ta­lou­den sy­vä­o­saa­ja, hal­lin­to­tie­tei­den toh­to­ri Ee­ro La­es­te­rä jat­kaa.

– Koko maan tasapainoinen kehitys on alueellisesti entistä haastavammassa tilanteessa, aluetutkija, valtiotieteiden tohtori Timo Aro sanoo. Kuva on otettu Teams-tilaisuudesta.

Marko Wahlström

Kun­ta­ta­lou­den muut­tu­jat kor­vat­tiin ta­lous­lu­vul­la

Kun­ta­liit­to Hol­ding Oy:n omis­ta­ma, maam­me suu­rim­piin suun­nit­te­lu- ja kon­sult­ti­a­lan yri­tyk­siin lu­keu­tu­va FCG Fin­nish Con­sul­ting Group ja sen osa­na toi­mi­va riip­pu­ma­ton ar­vi­oit­si­ja­toi­mis­to MDI jul­kai­si­vat jou­lu­kuus­sa 2023 en­sim­mäi­sen Elin­voi­ma, ve­to­voi­ma ja pi­to­voi­ma -in­dek­sin.

Nyt in­dek­si ja sen taus­tal­la ole­vat ti­las­tot on päi­vi­tet­ty: uu­des­sa in­dek­sis­sä tar­kas­tel­laan en­tis­tä laa­jem­min kun­tien elin­voi­maa ja sen edel­ly­tyk­siä. Uu­det in­dek­si­lu­vut jul­kais­tiin tiis­tai­aa­mu­na.

EVP-in­dek­si muo­dos­tuu kah­des­ta osa-alu­ees­ta: elin­voi­main­dek­sis­tä sekä veto- ja pi­to­voi­main­dek­sis­tä. In­dek­si on muo­dos­tet­tu alu­ei­den elin­voi­mai­suu­teen, ve­to­voi­mai­suu­teen ja pi­to­voi­mai­suu­teen liit­ty­vien 20 avain­muut­tu­jan avul­la.

– In­dek­siä päi­vi­tet­tiin si­ten, et­tä elin­voi­main­dek­sis­sä mu­ka­na ole­vat kun­ta­ta­lou­den muut­tu­jat kor­vat­tiin ko­ko­nais­val­tai­sem­min kun­ta­ta­lou­den ti­lan­net­ta ku­vaa­val­la ta­lous­lu­vul­la. Li­säk­si elin­voi­main­dek­siä täy­den­net­tiin yri­tys­dy­na­miik­kaa kos­ke­val­la yri­tys­pe­rus­tan­nal­la, joh­ta­va asi­an­tun­ti­ja Valt­te­ri Laa­so­nen MDI:stä ker­too.

Por­voon li­säk­si Si­poo si­joit­tuu EVP-in­dek­sis­sä kym­me­nen par­hai­ten si­joit­tu­neen kun­nan jouk­koon. Si­poo muo­dos­taa maam­me seu­tu­kun­tien ke­hys­kun­nis­ta kol­men kär­jen muo­dos­ti­vat yh­des­sä Pirk­ka­lan ja Tuu­su­lan kans­sa.

Ana­lyy­sin koh­tee­na ovat ol­leet kaik­ki Man­ner-Suo­men 293 kun­taa. EVP-in­dek­sin ovat ke­hit­tä­neet Ee­ro La­es­te­rä ja Timo Aro.

Porvoon taloudellisen menestyksen kruununjalokivi on Kilpilahden teollisuusalue ja sen lukuisat yritykset Neste Oy ja Borealis Polymers Oy etujoukoissa.

Arkisto/Mika Laine

Por­voo on ki­ri­nyt 2020-lu­vun alun not­kah­duk­sen kiin­ni

Tar­kas­tel­ta­es­sa tu­lok­sia ai­ka­vä­lil­lä 2020–2024 Por­voon elin­voi­main­dek­si on vah­vis­tu­nut suh­tees­sa mui­hin kun­tiin. Vas­taa­vas­ti veto- ja pi­to­voi­ma-in­dek­si on hei­ken­ty­nyt hie­man.

– Suh­tees­sa kaik­kiin kun­tiin ko­ko­nai­sin­dek­sis­sä ei ole muu­tos­ta ai­ka­vä­lil­lä, mut­ta Por­voo on ki­ri­nyt 2020-lu­vun alun hie­noi­sen not­kah­duk­sen jäl­keen sa­mal­le ta­sol­le, Laa­so­nen ana­ly­soi.

Por­voon elin­voi­main­dek­sin kas­vua se­lit­tää eri­tyi­ses­ti vah­vis­tu­nut ke­hi­tys seit­se­mäs­sä osa­te­ki­jäs­sä. Kau­pun­gin elin­voi­man kas­vu­te­ki­jöi­tä ovat tu­lon­saa­jien me­di­aa­ni­tu­lot, yri­tys­ti­heys, 35–44-vuo­ti­ai­den työl­li­syy­sas­te, avoi­men sek­to­rin työ­pai­kat, kou­lu­tus­ta­so­mit­tain, sai­ras­ta­vuus ja ta­lous­lu­ku.

Vas­taa­vas­ti veto- ja pi­to­voi­main­dek­sin hie­nois­ta las­kua se­lit­tä­vät hie­man hei­ken­ty­nyt ke­hi­tys kuu­des­sa muut­tu­jas­sa. Veto- ja pi­to­voi­maa las­ke­vat työl­lis­ten net­to­muut­to, 15–34-vuo­ti­ai­den net­to­muut­to, si­säis­ten­muut­to­jen vilk­kaus, van­ho­jen asun­to­jen ne­li­ö­hin­nat, opis­ke­li­joi­den osuus ja ke­sä­a­suk­kai­den mää­rä.

Kuntatalouden syväosaaja, hallintotieteiden tohtori Eero Laesterän mukaan monessa kunnassa ei ole sote-uudistuksen jälkeen vielä nähty omia mahdollisuuksia. Kuva on otettu Teams-tilaisuudesta.

Marko Wahlström

Alu­eel­li­set erot al­ka­vat nä­kyä maa­kun­tien si­säl­lä

Val­ti­o­tie­tei­den toh­to­ri Timo Aro muis­tut­taa, et­tä maam­me kun­ta- ja alu­e­ra­ken­tees­sa ker­ran syn­ty­neet erot ovat suh­teel­li­sen py­sy­viä.

– Ero­jen taus­tal­la on mo­nia asi­oi­ta, jot­ka tu­le­vat elin­kei­no- ja toi­mi­a­lu­e­ra­ken­teen ke­hi­tyk­sen alu­eel­li­sen työn­ja­on kaut­ta. Alu­eel­li­set erot oli­vat ai­kai­sem­min suu­rem­pia maan eri osien vä­lil­lä. Nyt erot al­ka­vat nä­kyä myös maa­kun­tien si­säl­lä ja jopa naa­pu­ri­kun­tien vä­lil­lä.

Aron mu­kaan toi­nen voi­ma­kas sään­tö näyt­tää ole­van se, et­tä po­si­tii­vi­sen tai ne­ga­tii­vi­sen ke­hi­tyk­sen taus­tal­la on pol­ku­riip­pu­vuuk­sia.

– Pol­ku­riip­pu­vuu­det ovat haas­teel­li­sia alu­ei­den kan­nal­ta, kos­ka yk­si po­si­tii­vi­nen te­ki­jä joh­taa hel­pos­ti toi­seen ja se taas kol­man­teen. Usein aju­rei­na toi­mii vä­es­tö- tai työ­paik­ka­ke­hi­tys tai alu­eel­le tu­le­vat isot in­ves­toin­nit, jot­ka ruok­ki­vat muu­ta ke­hi­tys­tä.

Aron mu­kaan ne­ga­tii­vi­ses­ta kier­tees­tä on koh­tuul­li­sen vai­kea pääs­tä pois.

– De­mog­raa­fi­nen ne­los­kier­re (syn­ty­vyys, muut­to­lii­ke, työ­i­käi­set ja iäk­käät) tu­lee 2020- ja 2030-lu­vuil­la ole­maan kun­nis­sa kaik­kein suu­rim­mil­laan. Myös alu­eel­li­set erot ovat pi­kem­min kas­vus­sa kuin su­pis­tu­mas­sa.

Vih­rei­den in­ves­toin­tien mer­ki­tys saat­taa kas­vaa

Ti­lan­ne­ku­vas­sa nä­kyy kes­kei­ses­ti nel­jä te­ki­jää: kau­pun­gis­tu­mis- ja kes­kit­ty­mis­ke­hi­tys, vä­es­tö- ja ikä­ra­ken­teen muu­tos­pai­ne, maa­han­muut­to ja mo­ni­kie­lis­ty­mi­nen sekä vih­re­ät in­ves­toin­nit.

– Mitä ta­han­sa alu­et­ta tai kun­taa tar­kas­tel­laan, jo­kai­nen näis­tä te­ki­jöis­tä on sen tyyp­pi­nen, joka ai­heut­taa eri­lai­sia syy- ja seu­raus­suh­tei­ta pai­kal­li­sel­la ta­sol­la, Timo Aro sa­noo.

Hä­nen mu­kaan vih­reil­lä in­ves­toin­neil­la saat­taa ol­la val­ta­van iso mer­ki­tys jat­kos­sa eri­tyi­ses­ti kas­vu­kes­kus­ten ul­ko­puo­lel­le, jos ja kun in­ves­toin­ti­ai­ko­muk­set muut­tu­vat re­aa­li­to­del­li­suu­dek­si.

– Se saat­taa ol­la hy­vin po­si­tii­vi­nen lau­kai­se­va te­ki­jä sil­le, joka voi muut­taa mo­nen, eh­kä su­pis­tu­neen kun­nan ti­lan­teen ko­ko­naan toi­seen asen­toon, Aro jat­kaa.

Hä­nen mu­kaan vih­re­ät in­ves­toin­nit, ge­o­po­li­tiik­ka ja tur­val­li­suus ko­ros­ta­vat län­ti­sen ja poh­joi­sen Suo­men ase­maa vah­van Uu­den­maan li­säk­si län­ti­siä yh­teyk­siä koko ajan enem­män, mikä hei­jas­tuu muun mu­as­sa tu­le­vien vuo­sien lii­ken­nein­ves­toin­tei­hin.

FAK­TA
Mikä elin-, veto- ja pi­to­voi­ma?
» Elin­voi­ma: ku­vaa alu­een ta­lou­den, työl­li­syy­den ja yri­tys­ten kas­vua ja edel­ly­tyk­siä.
» Ve­to­voi­ma: ker­too sii­tä, kuin­ka kiin­nos­ta­va kun­ta on uu­sil­le asuk­kail­le ja muut­ta­jil­le tai kuin­ka ha­lut­ta­va ja dy­naa­mi­nen alue on.
» Pi­to­voi­ma: ker­too eten­kin sii­tä, mi­ten kun­ta pys­tyy vas­taa­maan asuk­kai­den ja yri­tys­ten tar­pei­siin niin, et­tä ne ha­lu­a­vat jää­dä ja toi­mia kun­nas­sa.
» Läh­de: joh­ta­va asi­an­tun­ti­ja Valt­te­ri Laa­so­nen, MDI

»» EVP-in­dek­si löy­tyy tääl­tä