Viikon kysymys
A-
A+
Loviisassa asuva Lasse "Pörri" Kastarinen kuvailee taiteellista tekemistään omakustanteiseksi kokonaisuudeksi, joka koostuu kuvataiteesta, kirjojen kirjoittamisesta ja musiikista.
Mika Oesch
LOVIISA–PORVOO Porvoolaissyntyinen monitoimimies, opettaja, radiotoimittaja ja tuottaja Lasse "Pörri" Kastarinen täytti 22. helmikuuta 60 vuotta.
Hän juhlistaa elämänsä yhtä merkkipaalua "Pienellä ja kurttuisella maailmannäyttelyllä", joka avautuu kulttuurikeskus Marilynin aulakahvilassa Loviisassa ensi viikolla.
Kankaalle tehtyjä öljy- ja akvarellimaalauksia sisältävän näyttelyn nimi vaatii selityksen.
"Se on ikämiehen pieni kuitti itänaapurin suuntaan. Venäjä oli vuosituhannen taitteessa vaihtamassa kansallislauluaan takaisin mahtipontiseen "Suureen ja mahtavaan". Mjölk-bändini keksi vaatimattomamman lauluehdotuksen "Pieni ja kurttuinen", mutta se sivuutettiin täysin. Nyt otan määritteen kuvataiteen käyttöön", taiteilija toteaa tiedotteessaan.
– Sain hullun idean kehittää ketterä bändi, jonka soittoon kitara ja rummut riittäisivät, kitaristi–laulaja Lasse "Pörri" Kastarinen sanoi vuonna 2022 KIA-autonsa vierellä. Auto näytteli sivuroolia yhtyeen 35-vuotisjuhlavuoden jäähallikiertueella Porvoossa elokuussa 2022.
Arkisto/Mjölkin kuva-albumi
"Sosiaalinen säpeltäjä ja huvittavuuksia etsivä mieli"
Kastarinen tunnetaan hersyvästä ja satiirisesta huumorintajustaan. Mistä huumorintajusi oikein kumpuaa?
– Uskon, että osittain äidiltäni, joka oli Karjalasta kotoisin, mitä kautta tulee "sosiaalinen säpellykseni". Toisaalta minulla on aika levoton, huvittavuuksia etsivä mieli.
Hän kuvailee itseään etupulpetin pelleksi, joka koulussa osasi kaikki lukuaineet ja sai hyviä numeroita.
– Siitä huolimatta suolsin vitsejä etupenkistä. Aina, kun näkee jonkun asian vähän vinosti, sitä sutkauttelee refleksinomaisesti. Opettajat suhtautuivat myönteisesti juttuihini, sillä hommat sujuivat ja tunnelma oli hyvä, hän muistelee kiitollisena.
Vitsien kertominen tuntuu olevan Kastariselle sisäsyntyistä.
– Muistan neljännellä luokalla yhden kaverini sanoneen, että nyt Kastariselta tulee kassitarinoita, hän naurahtaa.
Tarmolankatu tarjosi rakentavaa puuhailua
Lapsuutensa ja nuoruutensa mies vietti opiskeluaikoihin saakka synnyinkaupungissaan Porvoossa.
– Sen jälkeen asuin parikymmentä vuotta Helsingissä, Keravalla ja Loviisassa. Tein aikuisiällä noin viiden vuoden pyörähdyksen Porvooseen. Viimeiset 10 vuotta olen asunut Loviisassa sosiaalialalla työskentelevän vaimoni Ilona Turkan kanssa.
Lapsuusvuosiensa Porvoosta miehen mieleen ovat jääneet Tarmolankatu 16:n kasvuympäristö, joka tarjosi nuorelle pojalle luovan leikkimiljöön.
– Käsistäni en ole kauhean hyvä, mitä tulee rakennushommiin. Talomme edessä sijaitsi pelto, jossa pelasimme kerrostalon muiden lasten kanssa muun muassa nelimaalia.
Pellon vieressä oli myös vanha, purettu maatalo, jonka tiilistä ja laudanpätkistä lapsijoukko keksi vaikka mitä. Pusikkoalue vaahteroineen oli pihan lasten viidakko.
– Se oli hyvin virikkeellinen ympäristö, joka tarjosi rakentavaa puuhailua. Jos vanhempani olisivat etukäteen tienneet, että aiomme talvisen lumisodan lisäksi "raksalla" tehdä pientä kivisotaa, olisivat he puuttuneet jo ennen kuin joutuivat sitomaan haavoja, Kastarinen muistelee.
Hän varttui viisihenkisessä perheessä.
– Isä kuoli vuonna 1998 ja mutsi noin kymmenen vuotta myöhemmin. Isobroidi kuoli muutama vuosi sitten. Pikkuveli ja minä sinnittelemme täällä vielä.
Uudessa näyttelyssä on esillä pahvilautasteos, joka ei mennyt kaupaksi joulukuun näyttelyssä 3 900 001 eurolla.
Mika Oesch
Kalliomaalauksia Kalliosta, versioita klassikoista ja betonismia
Nyt avautuvassa kuudennessa omassa näyttelyssä tulee olemaan esillä noin 12 teosta.
– Aiemmissa näyttelyissäni on ollut esillä vähintään 20 teosta. Nyt halusin nostaa esille näytteitä kolmesta päätyylilajistani.
Nähtävillä muun muassa kalliomaalauksia, jotka sijoittuvat Helsingin Kallion kaupunginosaan esihistorialliselle ajalle.
– Ne on tehty kalliomaalaustyylillä harmaalle kivipohjalle ja maalattu pääosin sormella.
Teosten joukossa on versioita maailman taidehistorian klassikoista, kuten Leonardo da Vincia tai Akseli Gallen-Kallelaa.
– Niin sanottu betonismi puolestaan sisältää arjen kuvausta, kuten kouvolalaismaisemaa.
Esillä on myös teos, joka herätti erityistä huomiota taiteilijan edellisessä näyttelyssä. "Die Spontaneität der Kunst ist zufällig und einzigartig und daher am wertvollsten. Übersetzt mit Google Translate". Sen taiteilija on hinnoitellut Suomen kalleimmaksi. Työn nimi on suomeksi "Taiteen spontaanius on sattumanvaraista ja ainutkertaista ja siksi arvokkainta. Käännetty Google-kääntäjällä".
"Koska 3 900 001 euron pahvilautasteos ei mennyt kaupaksi joulukuussa, näyttelyvalvoja ehdotti, että tinkisin hintaa 50 sentillä. Mutta en myy itseäni halvalla ja epäilen, että miesoletettu olisi tinkimisen jälkeen ostanut sen itselleen liki pilkkahinnalla eli 3 900 000,50 eurolla", taiteilija perustelee tiedotteessa.
Harrastajataiteilijana Lasse "Pörri" Kastarinen on imenyt itseensä taiteilijan ulkoisen habituksen. Hänen teoksiaan on ollut esillä niin yksityis- ja kuin yhteisnäyttelyissä.
Arkisto/Annika Happonen
"Taideharrastuksesta sopii syyttää herra Lidliä"
Kastarinen aloitti taideharrastuksensa 2,5 vuotta sitten.
– Siitä sopii syyttää herra Lidliä.
Mies tarttui saksalaiskaupassa tarjoukseen, jossa oli valmis öljymaalaussetti eli siveltimet ja muutama maalauspohja.
– Sitä ennen olin viimeksi lukiossa tehnyt jotain tavoitteellista maalauksen suhteen.
Tasan kaksi vuotta sitten hän piti ensimmäisen oman näyttelyn Lapinjärven kirjastossa. Sen jälkeen yksityisnäyttelyitä on ollut Tampereella, Helsingin Pitäjänmäellä ja Loviisassa.
– Lisäksi toitäni on ollut esillä myös yhteisnäyttelyissä Loviisassa.
Kastarinen myöntää, että taidemaalauksesta on tullut koukuttava harrastus. Puhelinhaastattelun jälkeenkin hän suuntaa askeleensa pihamökkiin maalaamaan – ulkoilutettuaan sitä ennen kohta 5-vuotiaan labradorinnoutaja Vimman.
Kuluneen muutaman vuoden aikana hän on maalannut yli 30 teosta.
»» Katso video: Pörri huonokuntoisena hölkkääjänä Teleksin videolla kohdasta 1:36 alkaen ja loppukohtauksessa.Koko ajan pientä tohinaa musiikin saralla
Mies tunnetaan myös huumorimusiikin paikallislähettiläänä.
– Mjölk-yhtye täyttää 38 vuotta ja Relanderkin on jo noin 30 vuoden iässä. Teemme koko ajan keikkaa.
Uusia kappaleita yhtyeet julkaisevat nykyisin lähinnä biisi kerrallaan Spotifyhin enemmän kuin albumikokonaisuuksia. Mjölk on julkaissut useamman vinyyli-EP:n ja cd-EP:n 1980-luvulta lähtien, jotka koottiin CD-albumiksi kymmenkunta vuotta sitten.
– Koko ajan on pientä tohinaa silläkin saralla.
Kastarisen oma sooloprojekti on Mc Hullu, joka syntyi miehen jäätyä työttömäksi toukokuussa 2009.
– Kaveri antoi studion avaimet ja menin värkkäilemään musaa. Sekin oli mukavaa aikaa.
Lasse "Pörri" Kastarinen luotsaa huumorimusiikista tunnettuja Mjölk- ja Relander-yhtyeitä. Lisäksi hänellä on oma sooloprojektinsa Mcv Hullu.
Mika Oesch
"Tekemiseni on omakustanne-independentiä"
Kulttuurin monitoimimies kuvailee tekemistään kokonaisuudeksi, joka koostuu kuvataiteesta, kirjojen kirjoittamisesta ja musiikin tekemisestä.
– Tämä on tällaista omakustanne-independentiä, jossa kukaan ei ole huohottamassa niskaan, että jotain pitäisi tehdä.
Uutta materiaalia syntyy luovuuden mukaan. Miehen kirjailijan uran alustakin on tullut kuluneeksi jo kymmenen vuotta.
– Kaksi omakustanteista romaania ("Saastamoinen ja maapallonpysähdys", 2015 sekä "Suvussa on surua", 2017) syntyivät helpommin ja amatööriavuin.
Kolmatta kirjaansa mies on punnertanut kokoon jo seitsemän vuotta.
– Olen palkannut omakustanteisesti sitä varten alalla arvostetun ja tarkkanäköisen kustannustoimittajan, joka on laittanut minut kirjoittamaan kirjan viisi kertaa alusta loppuun. Päähenkilön ammatti on vaihtunut useasti ja joitakin henkilöitä on siirretty sivuun.
Uusi kirja kertoo eutanasiasta eli armokuolemasta.
– Kun teos on valmis, tarjoan sitä kustantamoille. Jos ne eivät suostu sitä ottamaan, julkaisen kirjan omakustanteisesti muutaman sadan kappaleen painoksena. Julki kirja tulee joka tapauksessa.
Vuonna 2015 Lasse Kastarinen laittoi runebergin tortut järjestykseen ja kertoi esikoisromaanistaan Itäväylä-lehden toimituksessa.
Arkisto/Mia Smolander
Vuonna 2017 kirjailija Lasse Kastarinen palasi toisessa romaanissaan synnyinkaupunkinsa Porvoon elämän vuonna 2006 sitten järkyttäneen kirkkopalon tapahtumiin. – Palon rinnalla kuljetan Suomi 100 -teemaa Malmivaaran pappissuvun kautta, itsekin pappina työskennellyt mies sanoo.
Arkisto/Marko Wahlström
"Television katsominen on minulle liian hidastempoista"
Taideteosten maalaaminen, musiikkikappaleiden tekeminen ja kirjojen kirjoittaminen ovat Lasse Kastariselle aina olleet harrasteita.
– Teoksia ja tekstiä on aina syntynyt. Minulle television katsominen on vähän liian hidastempoista. Käytän mieluummin sen ajan luomiseen.
Hän on tehnyt leipätyökseen opettajan töitä, joista viimeisin pesti oli Kouvolan yläkoulujen uskonnon ja elämänkatsomustiedon opettaja viiden vuoden ajan.
Miehen elämänuraan mahtuu myös toimittajan työ, josta suurelle yleisölle näkyvin oli lyhyt työskentely Ylen Radio Mafian Heinähässäkkä-ohjelman hulvattomassa ilmapiirissä.
– Sitä ennen olin Kirkon tiedotuskeskuksessa pääosin radiotoimittajana, joka teki sisältöä kaupallisille radioille ja ketjuille. Ajauduin olemaan myös AV-toimituksen tuottajan viransijaisena ja näin tekemässä muutamaa televisio-ohjelmaa.
Lasse Kastarinen myöntää saaneensa olla etuoikeutettu tehtyään niin papin kuin toimittajan töitä.
Mika Oesch
Pappina haudannut ihmisiä, toimittajana haastatellut syytettyjä
Kastarinen sanoo, että hänellä on ollut etuoikeus haudata ihmisiä, koska on toiminut pappina neljä vuotta 1990-luvulla.
– Toisaalta olen ollut haastattelemassa ruandalaisia kansanmurhasta syytettyjä ihmisiä ja heidän uhrejaan radiotoimittajana.
Uransa sekä juhlavin että kummallisin pesti oli toimia Suomen evankelisluterilaisen kirkon Kirkkohallituksen alaisen Kirkon tiedotuskeskuksen TV- ja AV-toimituksen viransijaispäällikkönä istumassa Yleisradion hallintoneuvoston tiloissa hartausohjelmien valvontaelimen kokouksessa.
– Vastasin puoli vuotta televisiojumalanpalveluksia toimittavasta toimituksesta. Sen jälkeen minut värvättiin TV- ja AV-koulutuksia tehneen Adultan luovien alojen kulttuuri- ja elämyspalveluita tarjoavan yksikön päälliköksi.
Papin työ jäi viime vuosituhannelle
Pappisuraansa mies ei enää nosta esille CV-tasolla sen tietynlaisen leimaavuuden takia. Idea teologisesta ammatista syntyi rippikoulun jälkeen, kun hän jäi seurakuntaan Porvoossa.
– Hain ja pääsin teologiseen tiedekuntaan. Päätin jo silloin, että teen papin työtä korkeintaan seitsemän vuotta.
Valmistuttuaan teologian maisteriksi vuonna 1991 Lasse Kastarinen vihittiin papiksi Loviisan suomalaiseen seurakuntaan vastuualueenaan nuorisotyö.
– Loppujen lopuksi tein työtä vain neljä vuotta. Se oli ihan kiinnostavaa, mutta ne työt ovat jääneet viime vuosituhannelle.
Tekeillä oleva kolmas kirja toki sivuaa pappistyötä.
– Pyrin mahdollisimman paljon hyödyntämään kirjan kirjoittamisessa elämäntyötäni pappina.
»» Lasse Kastarisen verkkosivut löytyvät täältä.
FAKTA
Lasse Kastarinen
» Syntynyt Porvoossa 22.2.1965. Asuu avioliitossa Loviisassa.
» Ammatiltaan katsomusaineiden opettaja, AV-tuottaja ja radiotoimittaja.
» Koulutus: ylioppilas 1984 (Linnankosken lukio), teologian maisteri 1991 (Helsingin yliopisto), radiotoimittaja 1996–1997 (Laajasalon opiston radiolinja, TV-tuottajakoulutus ja Audiovisuaalisen viestinnän erikoisammattitutkinto 2007–2008 (Arto), opettajankoulutuslaitoksen uskonnon aineenopettajan opinnot 2011 (Helsingin yliopisto).
» Työelämä: Kouvolan yläkoulujen uskonnon ja elämänkatsomustiedon opettaja 20.8.2019–31.7.2024, freelancer 13.5.2009–19.8.2019 (opettajansijaisuuksia ala- ja yläkouluissa sekä lukioissa, lisäksi viestinnän, ilmaisutaidon ja työelämätaitojen opetusta), Adulta Oy:n luovien alojen kulttuuri- ja elämyspalveluiden yksikönpäällikkö 4.8.2008–13.5.2009, radiotoimittaja 1998–2005 ja 1.4.–3.8.2008, Kirkon tiedotuskeskuksen TV- ja AV-toimituksen vs. päällikkö 1.10.2007–31.3.2008, pappi 1991–1995.
» Jäsenyydet: Sanasto, Teosto ry, Gramex, Loviisan Taideyhdistys ja OAJ.
» Harrastaa musiikkia, kirjallisuutta, öljyvärimaalausta ja sosiaalista mediaa.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot